Obraman Fed’uu

Kujärven miehen pitk elontaibal

Obraman Fed’uun 100-vuodižpäiväksi
Feodor Pahomov, lüüdikš Obraman Fed’uu, oli rodinuze Kujärven D’ogensuun küläh 3.2.1899. Toižen kuun 7. päivän hänt ristittih pravoslaunoin vieron tabal Kujärven Pühän Georgijan kirikos, miš häin suai oman nimen Pühän Feodoran Stratilatan muštoks. Hänen tuat Paušin Obram ja muam Mitrijan Ol’uu oldih Kujärven vahnimiš D’ogensuun Pahomovan ja Sölan Melnikovan roduiš piäi, kudamad tietah kirikonkird’oid müöti 1700-lugul sai. Fed’uu oli heiden nuorim poig, hänen ližperehes oli vie kolme poigad, kudamiš kaks’ kuoli lapsen ja 1894 rodinuze D’ohor rikottih I muailmansodan aiga Ukrainas 1914.

Lapsestuzaiga Fed’uu kävüi Kujärven nellän vuoden školah, kudaman häin lopii kiitozlehten ke. Hänt opasti Kard’alan kuulužan Zotikovan opastajrodun algulepanij Dmitrij Jefimovic . D’o lapsen Fed’uu rubezi ruadamah: kezil häin käveli ägestamah, a talvel kazakaks halgod ja part pilimah konzgi kelle. Hänen tuat Obram torgui reges piäi kalal ja puuast’oil, kudamid tuoi Piiteriš piäi Kujärveh müödävaks. Siloižel aigal kard’alaižil oldih suurembas arvos opastajad ja kupcad, sikš Obram viei kaks’toštvuodižen Fed’uun Anukseh Lopskoi-Panovan laukkah opastettavaks. Siga prihac puutui kaccumah last, pühkimah lavoid, puhtastamah heboid, leikkadamah siec÷kad, kandelmah ižandan laukas ostetuid tavaroid kodid müöti. Fed’uun elon alguškola oli düged.

1917 Obraman Fed’uu tuli Anukses piäi tagaze kodiküläh. Kevädel 1917 häin otti vuitin Kujärven ezmaižen laukan algulepanoh, kudaman ezmaižen müöjän häin ruadoi. Tämän laukan pohd’al organizuittih vuittikund, kudaman halditukseh hänt valittih. Talvel 1922 Fed’uu otti muc oiks D’ogensuun kuulužan mecnikan D’eisijan Pekkon tüttären Oucin. Kujärven vahnad eläjad viegi muštetah heiden kaunehen suadiban. Fed’uun muc÷oi oli ülen c÷oma, ka häingi ic÷e oli nägüttav opastunu miez, kudam kaiken ližaks viändži harmonih. Ouc÷i oli rodinuze 21.2.1899, mugai hänen rodindpäiväs piäi 1999 täüttäu tazah 100 vuot. Häin oli Fed’uun uskolližen elon siebralaižen ja tugen kuudenkümmenen vuoden aiga omah kuolendah sai 20.2.1981.

1924 Obraman Fed’uu organizui Kujärven muatalolližen kreditsiebran Smic÷kan, kudaman piämiehen ja lugunpidajan häin siid ruadoi. Tämä siebr andoi kreditoid köühile ja hebottomile taloinpoigile. 1926 häin tuli perehen ke Anukseh, kus ruadoi vuittikundan piämiehen. Kaik dostalid vuoded Obraman Fed’uun elo ja ruad oldih lujas sidottu torgun nostamižen ke Kard’alas. Pädijan torgun ruadnikan hänt tüöttih kohtas piäi toižeh pitkin Kard’alanmuad. 1926-1938 Obraman Fed’uu ruadoi Anuksen, Sorokan, Priäžän ja Uhtuan piiriden vuittikundiden piämiehen. 1930-lugul häin oli Kard’alan vuittikundiden liiton kacuttajan Moskovas ja Kard’alan vuittikundiden liiton varapiämiehen Petrouskoil.

Hänen ruadon aigahsuamižihe kaccumata NKVD pidatti Obraman Fed’uun 1938 Uhtual. Ezmai hänele oli pandu politikkahižen, siid talolližen kontrrevolucijan artikl’. Hänen pereh – akk Ouc÷i, kolme 9-15-vuodišt tütärt ja viižkuuhine poig – dälges kodiec÷indad ja pagižuttamišt ajettih irdale kodiš piäi. Suurel vaival hüö piästih Kujärveh Obram-diedanno. Muokkihe kaccumata Obraman Fed’uu püzüi lujan hengel ja tabal, eigi kadottanu ni türmäs ristikanzan arvod. Häin lujas kielzihe allekird’uttada NKVD:l valmištettud tundustust. Häin kävüi läbi Gulagan uadus ja diäi eloh. Siloi nuores tazavaldas oli ülen vähä hänen tazaižid azijantiedajid, sen ližaks Nevvostoliiton siloižen politikan pluanoiden täütettaks pidi suada suomen kielt malttajad ruadajad. Mugai puututtih Pahomovad türmäs ja hädäs piäi Leningradan parembah Astorija-hotellih, kus heiden perehenpiäd rubettih opastamah diplomatijan hienoihe taboihe.

Obraman Fed’uun süvä torgun alan tiedamine ja hüvä taba oldih huomaittu konz seic÷c÷emendes kuus 1940 hänt miärättih Kard’alaž-suomelaižen SNT:n torgun varaministerikš. Mugažo dügedin sodavuozin Obraman Fed’uun nero oli tarbiž: häin ruadoi Belomorskan lidnnevvoston ja müöhemba piirinevvoston torgun ozaston piälikkon. Sodan lopus 1944 hänt miärättih Petrouskoin lidnnevvoston torgun ozaston piälikoks. Suurel himol ja väged siästämata häin otti vuitin sodal hävitetun tazavaldan talolišton uudištamižeh. Moskovas piäi antud torgun ministerišton käsköd müöti Obraman Fed’uu pandih Glavosobtorgun Petrouskoin ozaston piälikoks. Siloi oli avaittu süömižnevvolauk ja Pohjola-hotellin restoran Onega Petrouskoil, organizuittu süömižnevvon müömine Sortavalas. Siid Obraman Fed’uu sirtih Glavosob -tavartaloin piälikon virgah. Dälges sida häin ruadoi erahan vuoden Vojentorgun kard’alaž-suomelaižen piiriozaston piälikon maršal Mereckovan käskönalaižen. 1952 hänt tüöttih Ondad’ogele, kus suuditud azuttih vezivoimlaitost. Siga häin ruadoi talolližen ruadnikan Stalinan kuolendah sai.

Ruadon rindal Obraman Fed’uu ainos opastui, täütti omid tiedoid. Kahtes vuodes häin lopii Korgedimad torgun kursad Leningradas ja suai ekonomistan arvonimen. Dälgimaižed vuoded Obraman Fed’uu ruadoi Kard’alan vuittikundiden liiton varapiämiehen. Dälges penzijale lähtendad häin puaksus kävüi oman ruadon kohtah ja vuittitorgun teknikumah, abutti oppinuden azijantiedajan nevvoil nuorile ruadajile. Hüväs ruados Obraman Fed’uu oli kiitettu monel midalil ja kunnivokird’al. Suuriden aigahsuamižiden perad torgun alal hänele oli antu Nevvostotorgun muasterin tunduz. Obraman Fed’uu oli Kard’alan vuittikundiden verkon algulepanij ja oman azijan paraz tiedaj. Häin andoi suuren panon Kard’alan tazavaldan torgun ja talolišton nostamižeh. Obraman Fed’uu kuoli Petrouskoil 21.7.1984 ja on muahe pandu Besoucan kalmižmuale oman akan Ouc÷in rindale.

Dälgimažpäiväh sai Fed’uu ja Ouci Pahomovad pagištih perehes omad armast lüüdin kielt. Obraman Fed’uu maltoi hüvin sanelta ja tiezi rahvahan elon, mida pidi suures arvos akademik Pertti Virtaranta. Pertti ja Helmi Virtaranta kävüttih pagizuttamah hänt Petrouskoile 1958, mihe nähte akademik mainic ci omas kird’as Kulttuurikuvia Karjalasta. Obraman Fed’uul piäi suadu ezmaine Kujärven lüüdin kielen oppiaine oli painettu Pertti Virtarannan Lähisukukielten lukemistos 1967. Obraman Fed’uu oli mugažo Aimo Turusen (1963) ja Raija Koposen (1965) lüüdin tiedottajan. Läbi vuoziš on piäznü Obraman Fed’uun käzikird’utuz omah lapsestuz- ja nuoruzaigah nähte, kudam on ülen arvokaz lüüdin kielen muštnik. Nämäd muštelmad Kujärven miehen elontaibalen reunas piäi oldah painettu Karjalan Heimo -lehtes N:o 7-8 1993.

Maija Kuujärveläinen

Kaj Kuujärvi

Comments are closed.