Bibliografia

LYYDILÄISET
JA LYYDIN KIELI

BIBLIOGRAFIA

koonnut Miikul Pahomov

HELSINKI 1998-2011

SISÄLLYS – SÜDÄMUZ

1. YLEISTÄ
2. LYYDIN KIELI
2.1. Yleistä
2.2. Fonetiikka ja fonologia
2.3. Morfologia
2.4. Syntaksi
2.5. Fraseologia
2.6. Onomastiikka
2.7. Leksikologia
2.8. Kielennäytteet
2.9. Leksikografia
3. LYYDINKIELINEN KIRJALLISUUS
3.1. Oppikirjat
3.2. Lyydin kirjakielestä
3.3. Kaunokirjallisuus
3.4. Miikul Pahomovin runoja
3.5. Käännöksiä Miikul Pahomovin runoista
3.6. Lyydinkielisestä kaunokirjallisuudesta
3.7. Hengellinen kirjallisuus
3.8. Hengellisestä kirjallisuudesta
3.9. Lyydinkielisiä sanomalehtikirjoituksia. Lyydilaine-sanomalehden kirjoituksia
3.10. Lyydinkielisestä lehdistöstä
4. KANSANRUNOUS
5. HISTORIA
6. ETNOGRAFIA
6.1. Yleistä
6.2. Arkkitehtuuri
6.3. Lyydiläinen keittiö
7. LYYDINMAA
7.1. Yleistä
7.2. Lyydinmaa kaunokirjallisuudessa
7.3. KUUJÄRVI
7.3.1. Yleistä
7.3.2. Kuujärven kirkollinen elämä
7.3.2a. Julkaisemattomia arkistomateriaaleja
7.3.3. Jatkosota
7.3.4. Matkakertomukset
7.3.5. Henkilöt
7.3.5a. Maija Fedjuuntytär Pahomova (31.7.1926 – 12.7.2003)
7.3.6. Kuujärven koulu. Lyydin kielen opetus
7.3.7. Pitk Randaane -perinneryhmä
7.4. MUU LYYDILÄISALUE
8. LYYDILÄINEN SEURA
9. JULKAISEMATTOMAT TEOKSET
9.1. Käsikirjoitukset
9.2. Painattomat opinnäytteet
10. LYHENTEET
11. JULKAISUT

1. YLEISTÄ

Barantsev, A. P. Ljudintsy – isčezajuščij etnos aborigenov Karelii. – Lüüdilaine, 2005, s. 22-26.
Bubrih, D. V. O dvuh etnitsheskih elementah v sostave karel’skogo naroda. – UZLGU, 1947, N:o 105 . Ser. vostokoved. nauk, vyp. 2, s. 114-122.
Bubrih, D. V. Istoritšeskoje prošloje karel’skogo naroda v svete lingvistitšeskih dannyh. – Izvestija Karelo-finskoi nautšno-issledovatel’skoi bazy Akademii Nauk SSSR, n:o 3, 1948.
Bubrih, D. V. Proishozhdenije karelskogo naroda. Petrozavodsk 1947.
Bubrih, D. V. Russkoe gosudarstvo i sformirovanie karel’skogo naroda. – Pribaltijsko-finskoe jazykoznanie. Vyp. 5. Voprosy vzaimodejstvija pribaltijsko-finskih jazykov s inosistemnymi jazykami. Leningrad 1971, s. 3-22.
Filippovitš, Irina. Sävelten Karjala -kesäjuhlat Helsingissä. – Karjalan Sanomat 14.6.1995.
Heinapuu, Andres. Sugulased, palju teid on? 2008. http://www.kes-kus.ee/index.php?kategooria=artiklid&action=loe&artikkel_id=1888
Härkönen, Iivo. Itäinen vartio. Lukuja vanhasta Karjalasta. Helsinki 1920.
Itämerensuomalaiset. Heimokansojen historiaa ja kohtaloita. Toimittanut Mauno Jokipii. Jyväskylä 1995.
Itämerensuomalaiset esittäytyvät 16.6. – Ajankohtaista karjalaista asiaa, 1995, N:o 2, s. 3.
Karely Karel’skoj ASSR. Petrozavodsk 1983.
Karjala tutuksi. Julkaisija Karjalan Liitto ry. Helsinki 1997.
Karjalazet.
Kaus, Jaan. Kuidas mulle Helsingis “terve taas” öeldi. – Sotsiaalia 19.01.2001, www.sirp.ee
Klementjev, E. I. Karjalažet (Karely). Etnografitsheskij otsherk. Petrozavodsk 1991.
Klementjev, E. I. Konkretno-sotsiologitsheskoje issledovanie jazykovyh protsessov v Karel’skoj ASSR (na materialah karel’skogo gorodskogo naselenija). – Voprosy sovetskogo finno-ugrovedenija: Arheologija, literaturovedenie, etnografia, fol’klor. (tezisy dokladov i soobshtshenij na XV Vsesojuznoj konferentsii po finno-ugrovedeniju, posvjashtshennoj 25-letiju Akademii nauk SSSR). Petrozavodsk 1974, s. 71-73.
Klementjev, J. I. Karjalazet. Histouriellis-etnografilline kuva. Petroskoi 2008.
Kolga, Margus; Tõnurist, Igor; Vaba, Lembit; Viikberg, Jüri. Vene impeeriumi rahvaste Punane Raamat. Tallinn 1993, s. 173-174.
Kononen, Suonna. Vielä kuuluu laulu Kuujärveltä. – Karjalainen 7.3.2001, N:o 65.
Kotškurkina, S. I. Narody Karelii: istorija i kul’tura. 2-je izdanie. Petrozavodsk 2005.
Kujola, Juho. Sananen lyydiläisistä ja heidän kielestään. – Karjalan kirja. Toimittanut Iivo Härkönen. II osa. Porvoo 1910, s. 162-171.
Kujola, Juho. Lyydiläiset. – Suomen suku. 2. osa. Helsinki 1928, s. 94-101.
Kujola, Juho. Lyydiläiset. – Karjalan kirja. Toimittanut Iivo Härkönen. Porvoo-Helsinki 1932, s. 518-530.
Lüüdilaine, 2005-2007. Lyydiläisen Seuran vuosijulkaisu.
Lüüdin rahvahan epuz ”Sepuo Ilmaliine”. Epusen kogoho panij Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2007, s. 64-68.
Lyydiläiset, lippu. Tekijä Miikul Pahomov, 1995. – Pekonen, Osmo. Lyydit – unohdettu sukulaiskansa. – Keskisuomalainen. 3.1.1999.
Lyydiläiset, lippu. (Tekijä Miikul Pahomov, 1995). – Uralilaisten kansojen asuma-alueet, kartta. – Alkukoti, 2001, N:o 2, s. 24; 2003 (N:o 5), s. 24; 2005 (N:o 7), s. 24; 2006 (N:o 8), s. 24; 2008 (N:o 10), s. 22; 2009 (N:o 11), s. 22.
Niemi, A. R. D. E. D. Europaeuksen kirjeitä ja matkakertomuksia. – Suomi IV 3. Helsinki 1905, s. 1-220.
Narody Jevropeiskoi tshasti SSSR. II. Pod red. V. N. Belitser, N. I. Vorobjeva i dr. – Narody mira. Etnografitsheskije otsherki. Moskva 1964.
Nouro, Wilhelm. Lyydin Humanitaarinen Säätiö perustettu Karjalassa. – Alkukoti, 2006, N:o 8, s. 19-20.
Obraman Fed’uun Miikul. Carelia-kultuurlehten lüüdinumer. – Lüüdilaine, 2007, s. 72.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdilaižihe niškuo pagištihe Võros. – Lüüdilaine, 2006, s. 74.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdilaižiin paginad Muailmankongressas ja seminaras Helsingiš 2000. – Lüüdilaine, 2007, s. 6-16.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdin oks Uralan kiel’kundan sugupuus / Lüüdi vetv’ v ural’skom rodovom dreve. – Lüüdilaine, 2007, s. 37-44.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdin rahvahan sündünd. Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2006, s. 5-10.
Obraman Fed’uun Miikul. Sambujan lüüdin kielen ja lüüdilaižen kultuuran vard’uočendan ja kohendamiižen program. / Uhanalaisen lyydin kielen ja lyydiläisen kulttuurin säilyttämisen ja kehittämisen suunnitelma. Kongespagin. – Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdilaižiin paginad Muailmankongressas ja seminaras Helsingiš 2000. – Lüüdilaine, 2007, s. 8-9.
Obraman Fed’uun Miikul. Uralaižehe filosofijaha niškuo. / Uralilaisesta filosofiasta. – Lüüdilaine, 2007, s. 17-23.
Obraman Fed’uun Miikul; Väisänen, Veli. Lyydiläiset ja heidän kielensä. / The Ludians and their language. – Pit’k Randaane. Pajod. Lyydiläisiä lauluja / Ludian songs. Toimitus, lyydiläislaulujen litterointi, suomennokset ja artikkelit: Obraman Fed’uun Miikul. Maailman musiikin keskus, Lüüdilaine Siebr. Helsingi 2007.
Obraman Fed’uun Miikulan seminarpagin. – Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdilaižiin paginad Muailmankongressas ja seminaras Helsingiš 2000. – Lüüdilaine, 2007, s. 10-11.
Oma Mua –sanumleht’. ”Abiduotahek anuksilaižed lüüdilaižid?”– Lüüdilaine, 2007, s. 71.
Pahomov, Miikul. Hengelliset käännökset ja karjalankielisen kirjallisuuden synty. – Ehtsluužb. Arkipäivän ehtoopalvelus ja rukouksia lyydin ja karjala-aunuksen kielellä: Käännösehdotus. Lüüdin da kard’al-anuksen kielele kiädänu Miikul Pahomov. Lüüdilaine Siebr. Helsingi 2005, s. 6-18.
Karjalaiset ja karjalan kieli. Pahomov, Miikul. – Hiidenkivi, 2011, N:o 1 [verkkolehti: http://www.hiidenkivi-lehti.fi/].
Pahomov, Miikul. Karjalaisuutta elvytetään, mutta lyydiläiset on unohdettu. – Etelä-Suomen Sanomat 19.6.1992.
Pahomov, Miikul. Karjalan kieltä elvytetään, mutta lyydiläiset unohdettu. – Karjalan Heimo, 1992, N:o 9-10 , s. 155-158.
Pahomov, Miikul. Kuujärvi ja sen naapuristo. – Lüüdilaine, 2005, s. 10-15.
Pahomov, Miikul. Ljudiki i ljudikovskij jazyk. – Lüüdilaine, 2005, s. 9.
Pahomov, Miikul. Lüüdi rahva periolõminõ / Lüüdin rahvahan sündünd.– Õdagumeresoome kodo / Läänemeresoome kodu. Konvõrents Võrol, 19.-21. rehekuul 2006. Toimõndanuq Helen Koks ja Jan Rahman. – Võro instituudi toimõndusõq / Publications of Võro institute 20. Võro 2007, s. 147-153.
Pahomov, Miikul. Lyydiläinen matkakertomus. – Elias, 1993, N:o 4, s. 28-30.
Pahomov, Miikul. Lyydiläiset ja lyydin kieli. – Lüüdilaine, 2005, s. 8.
Pahomov, Miikul. Lyydiläiskysymys. – Karjalan Sanomat 25.8.1992.
Pahomov, Miikul. Lyydiläiskysymys. – Kieliposti, 1992, N:o 3, s. 9-12.
Pahomov, Miikul. Lyydiläiskysymys, kieli ja historiaa. – Itämerensuomalaisten kansojen historiasta. – Karjalan Heimo, 1995, N:o 7-8, s. 109-110.
Pahomov, Miikul. Lyydin kansan alkuperästä. – Carelia, 2007, N:o 6, s. 32-36.
Pahomov, Miikul. Me lyydiläiset. – Neuvosto-Karjala 21.1.1990, N:o 10 (13 855).
Pahomov, Miikul. ”Oni prinedležat k čudskomu plemeni…”– Sever, 2000, N:o 7, s. 101–102; Lüüdilaine, 2005, s. 27-29; LiteraruS – Literaturnoje slovo, 2005 (leto), N:o 8, s. 22–24, 105.
Pahomov, Miikul. Salaperäinen lyydiläisten heimo. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 128-134.
Pahomov, Miikul. Salaperäisten lyydiläisten heimo.– Alkukoti, 2003 (N:o 4), s. 36-38; 2003 (N:o 5), s. 31-35.
Pahomov, Miikul. Tuohuz ikkunas. – Carelia, 2001, N:o 9, s. 142-144.
Pahomov, Miikul. Uhanalaisen lyydin kielen ja lyydiläisen kulttuurin säilyttämisen ja kehittämisen suunnitelma. – Pieni Puukello, 2007, N:o 2, s. 34.
Pahomov, Miikul. Uhanalaisin suomalais-ugrilainen kieli. – Yliopisto, 1998, N:o 17, s. 40-41.
Pahomov, Miikul. Uralilaisesta ajattelusta. Carelia, 2007, N:o 12, s. 140-.
Pahomov, Miikul; Suhonen, Seppo. Lyydiläiset ja heidän kielensä. – Pahomov, Miikul. Lüüdiland. Runokird’ lüüdin heimon kolmes mujus. / Kolmivärinen runokokoelma lyydin kielellä. – Snellman-instituutin erillisjulkaisut 1/2000. Kuopio 2000.
Pekonen, Osmo. Lyydit – unohdettu sukulaiskansa. – Keskisuomalainen. 3.1.1999.
Pekonen, Osmo. Lyydit – unohdettu sukulaiskansa. – Pekonen, Osmo. Minä ja Dolly. Kolumneja, esseitä, runoja. Jyväskylä1999, s. 104-108.
Pimenov, V.; Epshtein, E. Karelija glazami puteshestvennikov i issledovatelej XVIII i XIX vekov. Petrozavodsk 1969.
Pokrovskaja, I. P. Naselenie Karelii. Petrozavodsk 1978.
Potašova, Lidia. Lüüdin kielen opastandaha niškuu. – Carelia, 2001, N:o 7, s. 80-82.
Pribaltijsko-finskie narody Rossii. Otvetstvennye redaktoty: Je. I. Klementjev, N. V. Šlygina. – Serija ”Narody i kul’tury”. Moskva 2003.
Päiväläinen, Aleksi. Saattohoitoa kuolevalle kansalle? – Uralin Pihlaja / Ural’skaja rjabinushka, 2000, N:o 1, s. 23-25.
Rouhe, Yrjö. Lyydien pidettävä tiukasti puoliaan. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 135-136.
Rouhe, Yrjö. Lyydien viimeinen iltalypsy. Kirjakieli saattohoitona kuolevalle kansalle. – Savot 26.8.1995, N:o 8.
Rouhe, Yrjö. Lyydit – katoava kansa ja kieli. Venäjän uhanalaisin suomensukuinen kieli yritetään säilyttää. Lyydinkieli sai kieliopin, aapisen ja ensimmäiset kirjat. – Suomensukuiset. Elämää ja ihmisiä. – Venäjän Aika, 1999, N 2, s. 48-50.
Rouhe, Yrjö. Vunukkajahdissa lyydien mailla. – Yliopisto, 1994, N:o 14, s. 28-32.
Räty, Jouko. Lyydit viimeisellä rannalla? – Turun Sanomat 9.5.1999.
Sokolov-Mitritš, Dmitrij. Ljudiki i livviki. Izvestija 11.07.2007 (www.izvestia.ru).
Toimituz [kirj. Miikul Pahomov]. ”Muutub rahvaz linduižiks…”– Lüüdilaine, 2007, s. 73-74.
Tsykarev, Aleksei. Miikul Pahomov ja lyydiläisyyden kohtalot. – Carelia, 2007, N:o 6, s. 97-99.
Tšernoguz, Viktor. У людиков появился свой журнал, Дайджест СМИ, 07.08.2008
Waris, Janne. Karjalan kielen ilta 15.3. – Pieni Puukello, 2007, N:o 2, s. 33.
Virtaranta, Pertti. Juho Kujola karjalan ja lyydin tutkija. – SKST 266. Helsinki 1960.
Virtaranta, Pertti. Kulttuurikuvia Karjalasta. Ihmisiä ja elämänkohtaloita rajantakaisesta Karjalassa. Jyväskylä 1990.
Virtaranta, Pertti. Kynällä kylmällä – kädellä lämpimällä. – SKST 582. Helsinki 1993.
Zherbin, A. S.; Shaskol’skij, I. P. Neuvostotieteen käsitys karjalaisten alkuperästä.- Karjalan synty -symposio 30.6.-2.7.1976, Joensuu. Alustukset. Joensuu 1977, s. 15-29.

2. LYYDIN KIELI

2.1. Yleistä

Barantsev, A. P. Eteläkarjalaisten murteiden alkuperän ongelmasta. – Karjalan synty -symposio 30.6.-2.7.1976, Joensuu. Alustukset. Joensuu 1977, s. 63-74.
Barantsev, A. P. K otsenke vzgljadov D. V. Bubriha o proishozhdenii jazyka karel. – Karely: etnos, jazyk, kul’tura, ekonomika. Problemy i puti razvitija i sovershenstvovanija mezhnatsional’nyh otnoshenij v SSSR. (Tezisy dokladov). Petrozavodsk 1989, s. 20-22.
Barantsev, A. P. K voprosu o vzaimodejstvii jazykov juznoj Karelii v pervoj polovine XVII veka. – Itämerensuomalaisen filologian Symposiumi-79. Petroskoissa 22-24. toukokuuta 1979. Esitelmien tiivistelmät. Petrozavodsk 1979, s.110-112.
Barantsev, A. P. Ljudikovskie zagovory natsala XVII veka: teksty, tshtenie. SFU XXIII 1987, s. 285-295.
Barantsev, A.P. O ljudikovskom jazykovom pamjatnike natshala XVII veka. SFU XX 1984, s. 298-303.
Barantsev, A. P. O nekotoryh aktual’nyh problemah issledovanija ljudikovskoj retshi. – Dokl. na Simpoziume po finno-ugorskomu jazykoznaniju. Petrozavodsk 26.-27.3.1974. Helsinki 1975, s. 45-54.
Barantsev, A. P. Slutshai meny jazyka v retshi karel-ljudikov. – Pribaltijsko-finskoe jazykoznanie. Vyp. 5. Voprosy vzaimodejstvija pribaltijsko-finskih jazykov s inosistemnymi jazykami. Leningrad 1971, s. 38-41.
Bubrih, D. V. Svistjaštšije i šipjaštšije soglasnyje v karel’skih dialektah (K voprosu ob etnitšeskih elementah v sostave karel’skogo naroda). – Utšenyje zapiski LGU. Serija vostokovedtšeskih nauk. Vyp. 2.
Bubrih, D. V.; Beljakov, A. A.; Punžina, A. V. Karjalan kielen murrekartasto. Toimittanut Leena Sarvas. – Kotimaisten Kielten Tutkimuskeskuksen julkaisuja 97. Helsinki 1997.
Genetz, Arvid. Wepsän pohjoiset etujoukot. – Kieletär, 1872, 4. vihko, s. 3-32; 1873, 5. vihko, s. 3-26. Helsinki.
Härkönen, Iivo. Karjalankielisestä kirjallisuudesta. – Toukomies, 1925, n:o 1, 2, 3, 8, 9; 1932, n:o 5, 6, 7.
Inno, Helvi. Kirjakielen alkuvaihe. – Karjalan Sanomat 1.12.1992.
Kettunen, Lauri. Suomen lähisukukielten luonteenomaiset piirteet. – SUST 119. Helsinki 1960.
Kunnas, Niina. Yksi, kaksi vai monta kirjakieltä? Vienankarjalaisten kanta kirjakielidebaattiin. – Virittäjä 110 (2006, n:o 2), s. 229-247.
Lyydin kielestä. – Boråsin Suomalainen, Kesäkuu 2001, N:o 2.
Leskinen, Eino. Karjalan kieleen kohdistuneesta tutkimuksesta. – Suomen Heimo 1936, N:o 16-20, s. 273-276, 318-322, 370-372.
Leskinen, Eino. Karjalan kieleen kohdistuneesta tutkimuksesta ja harrastuksesta. Eripain. julkaisusta ”AKS:n tie”. Helsinki-Porvoo 1937, s. 237-273.
Nakaz politseiskim sotskim i desjatskim – Prikoazu (käskendu) poličeskoi sotskoile i kymmenniekkoile, 1871.
Obraman Fed’uun Miikul. Kümmenedž puheg. – Lüüdilaine, 2006, s. 62-64.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdilaižiin paginad Muailmankongressas ja seminaras Helsingiš 2000. – Lüüdilaine, 2007, s. 6-16.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdimua 1994, päivnik.– Lüüdilaine, 2006, s. 48-52.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdimua 1994, päivnik II. – Lüüdilaine, 2007, s. 45-46.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdin kiel’ Suomes. Helsingin Lüüdin kielen kurs täitab 5 vuot.– Lüüdilaine, 2006, s. 19-21.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdin oks Uralan kiel’kundan sugupuus / Lüüdi vetv’ v ural’skom rodovom dreve. – Lüüdilaine, 2007, s. 37-44.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdin rahvahan sündünd. Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2006, s. 5-10.
Obraman Fed’uun Miikul. Sambujan lüüdin kielen ja lüüdilaižen kultuuran vard’uočendan ja kohendamiižen program. / Uhanalaisen lyydin kielen ja lyydiläisen kulttuurin säilyttämisen ja kehittämisen suunnitelma. Kongespagin. – Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdilaižiin paginad Muailmankongressas ja seminaras Helsingiš 2000. – Lüüdilaine, 2007, s. 8-9.
Obraman Fed’uun Miikul, Čikinan Nata. Maija Kujärvilaažele täiduiž 80 vuot.– Lüüdilaine, 2006, s. 22-24.
Obraman Fed’uun Miikul; Väisänen, Veli. Lyydiläiset ja heidän kielensä. / The Ludians and their language. – Pit’k Randaane. Pajod. Lyydiläisiä lauluja / Ludian songs. Toimitus, lyydiläislaulujen litterointi, suomennokset ja artikkelit: Obraman Fed’uun Miikul. Maailman musiikin keskus, Lüüdilaine Siebr. Helsingi 2007, s. 51-55.
Obraman Fed’uun Miikulan seminarpagin. – Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdilaižiin paginad Muailmankongressas ja seminaras Helsingiš 2000. – Lüüdilaine, 2007, s. 10-11.
Oma Mua –sanumleht’. ”Abiduotahek anuksilaižed lüüdilaižid?”– Lüüdilaine, 2007, s. 71.
Pahomov, Miikul. Kuujärvi ja sen naapuristo. – Lüüdilaine, 2005, s. 10-15.
Pahomov, Miikul. Ljudiki i ljudikovskij jazyk. – Lüüdilaine, 2005, s. 9.
Pahomov, Miikul. Lüüdi rahva periolõminõ / Lüüdin rahvahan sündünd.– Õdagumeresoome kodo / Läänemeresoome kodu. Konvõrents Võrol, 19.-21. rehekuul 2006. Toimõndanuq Helen Koks ja Jan Rahman. – Võro instituudi toimõndusõq / Publications of Võro institute 20. Võro 2007, s. 147-153.
Pahomov, Miikul. Lyydiläiset ja lyydin kieli. – Lüüdilaine, 2005, s. 8.
Pahomov, Miikul. Lyydin kansan alkuperästä. – Carelia, 2007, N:o 6, s. 32-36.
Pahomov, Miikul. Lyydin kielen kehitys kaunokirjallisuudessa / Lüüdikielen kohendamiine literaturas / Lüüdi keele arõng kirändüsen / Development of the Ludic language in literature. – Kirändüs/kiil veidembüsen / Kirjandus/keel vähemuses. / Minority/literature/language. Toimõndanuq Jüva Sullõv. – Võro instituudi toimõndusõq / Publications of Võro institute 23. Võro 2009, s. 77-89.
Pahomov, Miikul. Lyydin kieli. – Carelia, 2000, N:o 11, s. 146-149.
Pahomov, Miikul. Lyydin kieli on yhä uhanalainen. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 127.
Pahomov, Miikul. ”Oni prinedležat k čudskomu plemeni…”– Sever, 2000, N:o 7, s. 101–102; Lüüdilaine, 2005, s. 27-29; LiteraruS – Literaturnoje slovo, 2005 (leto), N:o 8, s. 22–24, 105.
Pahomovan Miikul, Potašovan Lid’a. ABC-kird’ Kujärven lüüdin kielel. Lüüdilaane Siebr, Helsingi 2003.
Pahomovan Miikul, Potašovan Lid’a. Tervheks! Lugendkird’ Kujärven lüüdin kielel. Lüüdilaane Siebr. Helsingi 2007.
Tabunova, Valentina. Ilmori-lager’ Kuujärves. Kiel’lager’ yhtestab nuored da vahnad. – Lyydilaine, 2008, N:o 3, ligakuu.
Torikka, Marja. Karjala. – Kielikello, 2003, N:o 1, s. 14–20.
Turun Kateriina. Sepuoi Ilmalline, kalevalamittainen runo. Julk. ja alkusanat: Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2007, s. 58-63.
Turunen, Aimo. Lyydiläiset murresaarekkeet Karjalan tasavallan venäjänkielisellä alueella. – Kielen ja kulttuurin kentältä. Neuvostoliittoinstituutin vuosikirja N:o 25. Helsinki 1977, s. 173-186.
Turunen, Aimo. Lyydin asema vepsän ja karjala-aunuksen välimurteistona. – Virittäjä, 1947, N:o 1, s. 1-12.
Turunen, Aimo. Lyydin ja aunuksen karjalaisia superstraatti-ilmiöitä. – Symposiumi 77. Helsinki 5.-11.9.1977. Esitelmien ja tiedonantojen tiivistelmät. Helsinki 1977, s. 69.
Turunen, Aimo. Vepsa, lüüdi ja karjala murrete tekkest ning nende ja teiste läänemeresoome keelte vahelistest suhetest. – Läänemeresoome filoloogia sümpoosion 1973. Teesid. Tallinn 1973, s. 30-31.
Obraman Fed’uun Miikul.Uralaižehe filosofijaha niškuo. / Uralilaisesta filosofiasta. – Lüüdilaine, 2007, s. 17-23.
Pahomov, Miikul. Uralilaisesta ajattelusta. Carelia, 2007, N:o 12, s. 140-.
Salminen, Tapani. Pohjoisten itämerensuomalaisten kielten luokittelun ongelmia. – Oekeeta asijoo. Commentationes Fenno-Ugricae in honorem Seppo Suhonen sexagenarii 16.V.1998. – SUST 228. Helsinki 1998, s. 390-406.
Velling, Rauno. Sadan vuoden unelma. – Yliopisto, 1998, N:o 20, s. 16-19.
Viitaniemi, Seija. Häviävätkö itämerensuomalaiset kielet kielikartalta? – Sieppari, 2004, N:o 1-2, s. 5-6.
Virtaranta, Pertti. Die Dialekte des Karelischen. – SFU, 1972, N:o 1, s. 7-27.
Virtaranta, Pertti. Die karelischen Dialekte. (Teesid). – Congressus tertius internationalis Fenno-ugristarum. Tallinn 17.-23.VIII.1970. Teesid. 1. Tallinn 1970, s. 85.
Virtaranta, Pertti. The dialects of the Karelian language. Their classification briefly illustrated and some problems of their origin. – Congressus tertius internationalis Fenno-ugristarum. Tallinnae habitus 17.-23.VIII 1970. Pars 1. Tallinn 1975, s. 410-414.

2.2. Fonetiikka ja fonologia

Barantsev, A.P. Fonematika ljudikovskogo dialekta karelskogo jazyka. – Pribaltijsko-finskoe jazykoznanie. Voprosy fonetiki, grammatiki i leksikologii. Moskva; Leningrad 1967, s. 3-19.
Barantsev, A. P. Fonologitsheskie sredstva ljudikovskoj retshi. Avtoreferat kandudatskoj dissertatsii. Tartu 1971.
Barantsev, A. P. Fonologitsheskie sredstva ljudikovskoj retshi. (Deskriptivnoe onisanie). Leningrad 1975.
Barantsev, A. P. O fonologitsheskom statuse palatalizovannyh kontoidov ljudikovskih govorov. – Tezisy doklada na Nauthsnoj konferentsii (PIJaLI AN SSSR), posvjashtshennoj itogam rabot instituta za 1963 g. Sektsija jazyka i literatury. Petrozavodsk 1964, s. 3-5.
Barantsev, A. P. O strukture konsonantnyh grupp v ljudikovskom dialekte karelskogo jazyka. – SFU, 1966, N:o 1, s. 7-12.
Itkonen, Terho. Aunuksen äänneopin erikoispiirteet ja aunukselaismurteiden synty. Virittäjä, 1971, N:o 2, s.153-185.
Kalima, Jalo. Eräs lyydiläis-vepsäläinen ääneilmiö. – Virittäjä, 1939, N:o 3, s. 377-381.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdimua 1994, päivnik.– Lüüdilaine, 2006, s. 48-52.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdimua 1994, päivnik II. – Lüüdilaine, 2007, s. 45-46.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdin rahvahan sündünd. Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2006, s. 5-10.
Pahomov, Miikul. Kuujärvi ja sen naapuristo. – Lüüdilaine, 2005, s. 10-15.
Pahomov, Miikul. Lüüdi rahva periolõminõ / Lüüdin rahvahan sündünd.– Õdagumeresoome kodo / Läänemeresoome kodu. Konvõrents Võrol, 19.-21. rehekuul 2006. Toimõndanuq Helen Koks ja Jan Rahman. – Võro instituudi toimõndusõq / Publications of Võro institute 20. Võro 2007, s. 147-153.
Pahomov, Miikul. Lyydin kansan alkuperästä. – Carelia, 2007, N:o 6, s. 32-36.
Suova, Eino. Lyydiläismurteiden loppu-h:sta. – Virittäjä, 1935, N:o 4, s. 461-470.
Tunkelo, E. A. h:n ja i:n tai j:n vaihtelusta lyydiläisten murteissa ja viron kielessä. – Virittäjä, 1946, N:o 3, s. 247-255.
Tunkelo, E. A. Puheäänellisen ja puheäänettömän loppukonsonantin vaihtelusta lyydiläismurteissa ja vepsässä. – Virittäjä, 1925, N:o 1-3, s. 8-26.
Turunen, Aimo. Konsonanttivartaloisuus vepsän ja lyydin III infinitiivin muodoissa. – Virittäjä, 1966, N:o 1, s. 54-63.
Turunen, Aimo. Lyydiläismurteiden äännehistoria I. Konsonantit. – SUST 89. Helsinki 1946.
Turunen, Aimo. Lyydiläismurteiden äännehistoria II. Vokaalit. – SUST 99. Helsinki 1950.
Turunen, Aimo. Lyydin asema vepsän ja karjala-aunuksen välimurteistona. – Virittäjä 51 (1947), s. 1-12, 104-105.
Velling, Rauno. Sadan vuoden unelma. – Yliopisto, 1998, N 20, s. 16-19.

2.3. Morfologia

Barantsev, A. P. K probleme poslelozhnyh padezhej v karelskom jazyke. – Congressus tertius internationalis Fenno-ugristarum. Tallinn 17.-23.VIII 1970. Teesid. 1. Tallinn 1970, s. 42.
Barantsev, A. P. K probleme poslelozhnyh padezhej v karelskom jazyke. – Congressus tertius internationalis Fenno-ugristarum. Tallinnae habitus 17.-23.VIII 1970. Pars 1. Tallinn 1975, s. 200-203.
Barantsev, A. P. O nekotoryh osobennostjah sistemy glagola ljudikovskogo dialekta karelskogo jazyka. – Sbornik nautshnyh rabot studentov Petrozavodskogo gosudarstvennogo universiteta. Petrozavodsk 1962, vypusk 6, s. 55-56.
Bogdanov, N. I. K voprosu o vozvratnyh formah glagola v dialekte Mihailovskogo sel’soveta Olonetskogo rajona K-FSSR. – SNTL:n Tiedeakatemian Karjalais-suomalaisen Tieteellisen Tutkimusjaoston Tiedonantoja, 1947, N:o 1-2 , s. 132-134.
Larjavaara, Matti. Itämerensuomen demonstratiivit I. Karjala, aunus ja vepsä. – SKST 433. Mikkeli 1986.
Larjavaara, Matti. Itämerensuomen koillisryhmän synkretistiset paikallissijat. – Virittäjä 90 (1986), s. 413-427.
Lasar, O. The formation of abstract nouns in the Uralic languages… Dis… University of Uppsala. Transl. by Charles Rougle. Uppsala 1975, Ludian: s. 139-144. (Acta Universitatis Upsaliensis. Studia Uralica et Altaica Upsaliensia 10).
Lehtinen, Tapani. Itämerensuomen verbien historiallista johto-oppia: Suomen avajaa, karkajaa -tyyppiset verbit ja niiden vastineet lähisukukielissä. (SUST 169). Helsinki 1979.
Markianova, L. F. Glagol’noje slovoobrazovanije v karel’skom jazyke. Petrozavodsk 1985.
Markianova, L. F. O sootnoshenii ljudikovskih i sobstvenno-karelskih elementov v nekotoryh glagol’nyh slovoobrazovatel’nyh suffiksah livvikovskogo naretshija karelskogo jazyka. – Itämerensuomalaisen filologian Symposiumi-79. Petroskoissa 22-24. toukokuuta 1979. Esitelmien tiivistelmät. Petrozavodsk 1979, s.106-109.
Mägiste, J. oi-, ei- deminutiivid läänemeresoome keelis. Läänemeresoome nominaaltuletus. 1. Tartu 1928, Karjala-aunuse-lüüdi keelerühm: s. 132-172. (Acta et Comm. Universitatis Tartuensis (Dorpatensis) B 12, 2).
Mägiste, J. Zum karel.-lüd.-weps. Gerandium auf -hu-, -hü-. – SUSA, 1973, 72, s. 234-238.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdimua 1994, päivnik.– Lüüdilaine, 2006, s. 48-52.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdimua 1994, päivnik II. – Lüüdilaine, 2007, s. 45-46.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdin rahvahan sündünd. Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2006, s. 5-10.
Pahomov, Miikul. Kuujärvi ja sen naapuristo. – Lüüdilaine, 2005, s. 10-15.
Pahomov, Miikul. Lüüdi rahva periolõminõ / Lüüdin rahvahan sündünd.– Õdagumeresoome kodo / Läänemeresoome kodu. Konvõrents Võrol, 19.-21. rehekuul 2006. Toimõndanuq Helen Koks ja Jan Rahman. – Võro instituudi toimõndusõq / Publications of Võro institute 20. Võro 2007, s. 147-153.
Pahomov, Miikul. Lyydin kielen kehitys kaunokirjallisuudessa / Lüüdikielen kohendamiine literaturas / Lüüdi keele arõng kirändüsen / Development of the Ludic language in literature. – Kirändüs/kiil veidembüsen / Kirjandus/keel vähemuses. / Minority/literature/language. Toimõndanuq Jüva Sullõv. – Võro instituudi toimõndusõq / Publications of Võro institute 23. Võro 2009, s. 77-89.
Pahomov, Miikul. Lyydin kansan alkuperästä. – Carelia, 2007, N:o 6, s. 32-36.
Suhonen, Seppo. Lähisukukielten muoto-oppia ja lainasuhteita. – Castrenianumin toimitteita 9. Helsinki 1974.
Tunkelo, E. A. Eräistä vepsän, lyydiläismurteiden y.m. pronominaaleista y.m. – Virittäjä, 1935, N:o 1, s. 60-73.
Tunkelo, E. A. Lyydiläismurteiden refleksiivinen verbitunnus -ze-. – Virittäjä, 1924, N:o 1-2, s. 27-33.
Turunen, Aimo. Die abgeleiteten Verben auf -oitta im Wepsischen und Lüdischen. – FUF, 1973, Bd. 40, H. 1-3, s. 225-239.
Turunen, Aimo. Der Nominativ Singular: bei den Bezeichnungen der Zahlwörter mit zehn in den wepsischen, lüdischen und olonetzischen Dialekten. – SUST, 1962, 125 s. 599-610.
Turunen, Aimo. Vepsän ja lyydin karitiiviadjektiivit ja niiden analogiset muotoryhmän vaihdokset. Virittäjä, 1960, N:o 4, s. 320-326.
Turunen, Aimo. Vepsän ja lyydin verbinjohtimet -ganden ~ -gänden, ja -škanden ~ -škänden. – SUST, 1973, 150 s. 433-452.
Turunen, Aimo. Vepsän, lyydin ja karjalan du- ~ dü- ja zu- ~ zü- johtimiset intransitiiviverbit. – SUSA, 1973, 72, s. 452-459.
Virtaranta, Pertti. Eräästä karjalais-vepsäläisestä kollektiivijohtimesta. -_ Verba docent. Juhlakirja Lauri Hakulisen 60-vuotispäiväksi 6.10.1959. toim. Pertti Virtaranta, Terho Itkonen, Paavo Pulkkinen. SKST 263. Helsinki 1959, s. 403-422.
Virtaranta, Pertti. Haljärven lyydiläismurteen muoto-oppia. – SUST 190. Helsinki 1986.

2.4. Syntaksi

Fedotova, V. P. Otsherk sintaksisa karel’skogo jazyka. Petrozavodsk 1990.
Fedotova, V. P. Prostoe glagol’noe slovosotshetanije s zavisimym odinotshnym imenem v karelskom jazyke. – Pribaltijsko-funskoe jazykoznanie. Voprosy leksikologii i grammatiki. Petrozavodsk 1988, s. 122-138.
Kont, K. Objekt v pribaltijsko-finskih jazykah (padezhnyje formy). Tallinn, 1959.
Obraman Fed’uun Miikul.Lüüdin rahvahan sündünd. Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2006, s. 5-10.
Pahomov, Miikul. Lüüdi rahva periolõminõ / Lüüdin rahvahan sündünd.– Õdagumeresoome kodo / Läänemeresoome kodu. Konvõrents Võrol, 19.-21. rehekuul 2006. Toimõndanuq Helen Koks ja Jan Rahman. – Võro instituudi toimõndusõq / Publications of Võro institute 20. Võro 2007, s. 147-153.
Pahomov, Miikul. Lyydin kansan alkuperästä. – Carelia, 2007, N:o 6, s. 32-36.
Pahomov, Miikul. Lyydin kielen kehitys kaunokirjallisuudessa / Lüüdikielen kohendamiine literaturas / Lüüdi keele arõng kirändüsen / Development of the Ludic language in literature. – Kirändüs/kiil veidembüsen / Kirjandus/keel vähemuses. / Minority/literature/language. Toimõndanuq Jüva Sullõv. – Võro instituudi toimõndusõq / Publications of Võro institute 23. Võro 2009, s. 77-89.

2.5. Fraseologia

Fedotova, V. P. Frazeologitsheskij slovar’ karel’skogo jazyka. Petrozavodsk 2000.

2.6. Onomastiikka

Castren, M. A. Anmärkningar om savolotschesskaja Tschud. – Suomi, 1844, s. 1-22; – Castren, M. A. Bemerkungen über sawolotsheskaja Tschud. – M. A. Castren’s Nordische Reisen u. Forschungen, hrsg. von A. Schiefner, V (St. Petersburg 1862), s. 86-106.
Castren, M. A. Nordiska resor och forskningar. 5. Helsingfors 1858, s. 40-61.
Dolja, T. G; Teplov, E. F. Slovoobrazovanie v toponimike Zaonezhja Karel’skoj ASSR. – UZLGU, 1966, tom 14, vypusk 7, Lingv. sb. 4., s. 76-84.
Grünthal, Riho. Livvistä liiviin. Itämerensuomalaiset etnonyymit. – Castrenianumin toimitteita 51. Helsinki 1997.
Härkönen, Iivo. Uponnut saari. Vanhaa karjalaissuomalaista maata idässä. – Toukomies, 1928, N:o 1-7, s. 13-15, 27-29, 48-50, 65-68, 85-87.
Itä-Karjalan paikanimien luettelo. Akatemisen Karjala-Seuran toimittaman Itä-Karjalan kartan aakkosellinen nimienluettelo ja hakemisto. Helsinki 1931.
Kalima, Jalo. Itä-Karjalan paikannimiä. Virittäjä 46 (1942), s. 160-163, 208.
Kalima, Jalo. Karjalaiset henkilönnimet Äänisen viidenneksen vanhoissa verokirjoissa. – KV, 1942, 22, s. 56-65.
Kalima, Jalo. Vienajoen tienoon paikannimet ja niemi. – KV, 1951, 31, s. 132-137.
Kalima, Jalo. Äänisen tienoon paikannimiä. – Virittäjä, 1941, s. 323-329.
Kert, G. M.; Mamontova, N. N. Zagadki karelskoj toponimiki. Petrozavodsk 1976.
Kert, G. M. Nekotoryje saamskije toponimitsheskije nazvanija na territorii Karel’skoj ASSR. – Voprosy jazykoznanija, 1960, N:o 2.
Leskinen, V. T. Semantika karel’skoj gidronimiki i nekotorye slutshai adaptatsii ee russkim jazykom na territirii Karelii. – Vsesojuznaja konferentsija po finno-ugrovedeniju. (Tezisy dokladov i soobshtshenij ). ijun’ 1965 g. Syktyvkar 1965, s. 67-71.
Mamontova, N. N. Mikrotoponimija s. Vidany Prjazhinskogo rajona Karel’skoj ASSR. – Voprosy sovetskogo finno-ugrovedenija. Toponimika… (Tezisy dokladov i soobshtshenij na XIV Vsesojuznoj konferentsii po finno-ugrovedeniju, posvjashtshennoj 50-letiju obrazovanija SSSR). Saransk 1972, s. 16-17.
Mamontova, N. N. Nekotorye strukturno-semantitsheskie tipy mikrotoponimii s. Vidany Prjazhinskogo rajona KASSR. – Voprosy finno-ugrovedenija. Saransk 1975, vypusk 6, s. 134-140.
Miikulan Iivan, Obraman Fed’uun Miikul. Mecuuniim ja Vasl’an derein’. – Lüüdilaine, 2006, s. 53-55.
Mullonen, Irma. Karelisch-wepsische Kontakte im Ortsnamengut des nördlichen Svir-Gebiets / Rezjume: Venssko-karel’skoe kontaktirovanie v toponimii severnogo Prisvirja. – Itämerensuomalainen kulttuurialue. Toimittanut Seppo Suhonen. Castrenianumin toimitteita 49. Helsinki 1995, s. 142-160, 161-163.
Nissilä, Viljo. Die Dorfnamen des alten lüdischen Gebietes. – SUST 144. Helsinki 1967.
Nissilä, Viljo. Itä-Karjalan matkannimistöä. – KV, 1955, 35, s. 247-261.
Nissilä, Viljo. Itä-Karjalan paikannimien appellatiivisista piirteistä. – Virittäjä, 1944, N:o 4, s. 399-405.
Nissilä, Viljo. Kuujärven paikannimistöstä. – Virittäjä, 1947, N:o 1, s. 13-19.
Nissilä, Viljo. Lisiä venäläisperäisiin henkilönnimiin Itä-Karjalan paikannimistössä. – Suomi 104. Helsinki 1947.
Nissilä, Viljo. Ortodoksisia henkilönnimiä Aunuksen kylännimistössä. – SUSA, 1973, 72, s. 239-275.
Nissilä, Viljo. Sandalanjärven kalastusnimistöä. – Lännen maita ja Karjalan kyliä. toim. Saima-Liisa Laatunen. KV, 1978, 58, s. 55-60.
Nissilä, Viljo. Venäläisperäisiä henkilönnimiä Itä-Karjalan paikannimistössä. – Virittäjä 47 (1943), s. 46-78, 129-130.
Obraman Fed’uun Miikul. Bjarmad – lüüdilaižiin amuine nimi / Bjarmy – legendarnoje imja
Lüüdi naroda. – Lüüdilaine, 2006, s. 42-44.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdimua 1994, päivnik.– Lüüdilaine, 2006, s. 48-52.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdimua 1994, päivnik II. – Lüüdilaine, 2007, s. 45-46.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdin oks Uralan kiel’kundan sugupuus / Lüüdi vetv’ v ural’skom rodovom dreve. – Lüüdilaine, 2007, s. 37-44.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdin rahvahan sündünd. Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2006, s. 5-10.
Pahomov, Miikul. Kuujärvi ja sen naapuristo. – Lüüdilaine, 2005, s. 10-15.
Pahomov, Miikul. Lüüdi rahva periolõminõ / Lüüdin rahvahan sündünd.– Õdagumeresoome kodo / Läänemeresoome kodu. Konvõrents Võrol, 19.-21. rehekuul 2006. Toimõndanuq Helen Koks ja Jan Rahman. – Võro instituudi toimõndusõq / Publications of Võro institute 20. Võro 2007, s. 147-153.
Pahomov, Miikul. Lyydin kansan alkuperästä. – Carelia, 2007, N:o 6, s. 32-36.
Pahomov, Miikul. Oigevuz omale nimele. – Oma mua 6.8.1992.
Pahomov, Miikul. ”Oni prinedležat k čudskomu plemeni…”– Sever, 2000, N:o 7, s. 101–102; Lüüdilaine, 2005, s. 27-29; LiteraruS – Literaturnoje slovo, 2005 (leto), N:o 8, s. 22–24, 105.
Teplov, E. F. Nekotorye slovoobrazovatelnye javlenija v russko-karelskih toponimah-gibridah (na meteriale nazvanij naselennyh punktov KASSR). – Tezisy doklada na Nautshnoj konferentsii (PIJaLI AN SSSR) po itogam rabot za 1964 g. Petrozavodsk 1965, s. 24-26.
Teplov, E. F. Slovoobrazovatel’nye modeli sostavnyh toponimov (naimenovanij naselennyh punktov) Obonezhja v XV-XVI vv. – Tezisy doklada na Nautshnoj konferentsii (PIJaLI AN SSSR) po itogam rabot za 1965 g. Petrozavodsk 1966, s. 59-65.
Turkin, A. Veppsko-karel’skaja toponimija v bassejne Vytshegdy. – SFU, 1973, N:o 1, s. 11-13.

2.7. Leksikologia

Barantsev, A. P. O nekotoryh redkih ljudikovskih leksemah. – Voprosy sovetskogo finno-ugrovedenija. Jazykoznanie. (Tezisy dokladov i soobshtshenij na XV Vsesojuznoj konferentsii po finno-ugrovedeniju, posvjashtshennehhoj 250-letiju AN SSSR). Petrozavodsk 1974, s. 56-58.
Barantsev, A. P. O sovremennom sostojanii karelo-russkih jazykovyh kontaktov. – Issledovanie finno-ugorskih jazykov i literatur v ih vzaimosvjazi s jazykami i literaturami narodov SSSR. (Tezisy dokladov na Vsesojuznom nautshnom soveshtshanii ugrovedov 27-30 oktjabrja). Uzhgorod 1977, s. 10-11.
Kalima, Jalo. Eräiden sanojen alkuperästä. – Virittäjä, 1928, N:o 3-4, s. 102-111.
Kalima, Jalo. Etymologische streifzüge. 15. Lüd. piid’žahaine : kukoip. ’hagebutte’. – FUF, 1923-24, 16, s. 234.
Kalima, Jalo. Etymologische streifzüge. 22. Lüd. raun ’aas’. – FUF, 1927, 18, s. 155-158.
Kalima, Jalo. Etymologische streifzüge. 26. Lüd. soud’in (st. soud’ina-) ’eine art tanz’. – FUF, 1934, 22, s. 164-167.
Kalima, Jalo. Karjalais-vepsäläisestä Vapahtajan nimityksestä. – SUST, 1928, 58, s. 257-272.
Kalima, Jalo. Lyydin kielen mähändüs ’pohje’. – Virittäjä, 1924, N:o 1-2, s. 22-23.
Koski, Mauno. Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä. – SKST 391. Savonlinna 1983.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdin kiel’ Suomes. Helsingin Lüüdin kielen kurs täitab 5 vuot.– Lüüdilaine, 2006, s. 19-21.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdin oks Uralan kiel’kundan sugupuus / Lüüdi vetv’ v ural’skom rodovom dreve. – Lüüdilaine, 2007, s. 37-44.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdin rahvahan sündünd. Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2006, s. 5-10.
Ojanen, Muusa. Adjektiivikategoria venäläis-lyydiläisissä kontakteissa. Lingvistinen interferenssitutkimus. – SUST, 1985, 188. Helsinki .
Ojansuu, Heikki. Sananselityksiä. 12. Karjalalais-vepsäläinen šüntü, šünd(ü) ’Kristus, Vapahtaja’. – Virittäjä, 1924, N:o 1-2, s. 18-19.
Pahomov, Miikul. Kuujärvi ja sen naapuristo. – Lüüdilaine, 2005, s. 10-15.
Pahomov, Miikul. Lyydin kielen kehitys kaunokirjallisuudessa / Lüüdikielen kohendamiine literaturas / Lüüdi keele arõng kirändüsen / Development of the Ludic language in literature. – Kirändüs/kiil veidembüsen / Kirjandus/keel vähemuses. / Minority/literature/language. Toimõndanuq Jüva Sullõv. – Võro instituudi toimõndusõq / Publications of Võro institute 23. Võro 2009, s. 77-89.
Pahomov, Miikul. Sanaine kieleh näh. – Oma mua 18.12.1993.
Siivonen, Lauri. Selkärankaisten aunukselaisista nimistä. – Luonnon Tutkija, 1954, N:o 3, s. 65-75.
Turunen, Aimo. Vepsän, lyydin ja karjalan hämärtyneitä yhdyssanoja. – SUST, 1968, 145 s. 225-233.
Obraman Fed’uun Miikul. Uralaižehe filosofijaha niškuo. / Uralilaisesta filosofiasta. – Lüüdilaine, 2007, s. 17-23.
Õispuu, Jaan. Oma Mua-lehden uudissanastoa vuosilta 1990-1997. Toimittanut Paavo. V. T. Kettunen. Osa I-II. Tallinn 2003.
Pahomov, Miikul. Uralilaisesta ajattelusta. Carelia, 2007, N:o 12, s. 140-.

2.8. Kielennäytteet

Barantsev, A. P. K issledovaniju karel’skoj spontannoj retshi. (O metodike podgotovki retshevyh dokumentov). – Voprosy sovetskogo finno-ugrovedenija. Jazykoznanije. (Tezisy i soobshtshenija na XV Vsesojuznoj konferentsii po finno-ugrovedeniju, posvjashtshennoj 250-letiju AN SSSR). Petrozavodsk 1974, s. 11-12.
Barantsev, A. P. Obraztsy ljudikovskoj retshi (obraztsy korpusa ljudikovskogo idiolekta) I. Derevnja Peldozha i ee okpestnosti. Petrozavodsk 1978.
Deisijan Pekkon Paušin Mišši (kertoja). Deisijuun vahnad tiedod / Deisijan Pekon tiedot, Kuujärven kielennäytteitä. Haastatellut ja litteroinut Miikul Pahomov. – Lüüdilaine, 2006, s. 66-70.
Lukukappaleita lyydin kielen opiskelijoille. Koonneet Heikki Ojansuu, Juho Kujola, Jalo Kalima ja Lauri Kettunen. Lyhennyspainos teoksesta ”Lyydiläisiä kielennäytteitä” (SUST 69). Helsinki 1935.
Lyydiläisiä kielennäytteitä. Koonneet Heikki Ojansuu, Juho Kujola, Jalo Kalima ja Lauri Kettunen. – SUST 69. Helsinki 1934.
Lyydiläisiä tekstejä I – V. Kerännyt, kääntänyt ja julkaissut Pertti Virtaranta. – SUST 129-132, 165. Helsinki 1963, 1964, 1976,1984.
Lähisukukielet / Finnic languages: Karelian, Ludic, Vepsian, Ingrian, Votic, Livonian. – Näytteitä uralilaisista kielistä III / The Uralic Languages Examples of Contemporary Usage. Suomi 119:3. SKS, Helsinki 1983, s. 33-37.
Matfijan D’oššin Väinö (kertoja). Paginad Kujärvehe niškuo, Kuujärven kielennäytteitä. Haastatellut ja litteroinut Miikul Pahomov. – Lüüdilaine, 2007, s. 53-57.
Näytteitä karjalan kielestä I. Karjalan tasavallan ja Sisä-Venäjän karjalaismurteet. Joensuu – Petroskoi 1994, Lyydiläismurteet: s. 349–450.
Pahomov, Miikul. Obraman Fedjuun muistelmia Kuujärven lyydiläismurteella. – Karjalan Heimo, 1993, N:o 7-8, s. 116-119.
Seppoi Ilmorin starina. Julkaissut D. E. D. Europaeus. – Suometar 5.10.1847, N:o 40.
Virtaranta, Pertti. Lyydiläisiä tekstejä VI: Anna Vasiljevna Tšesnakovan kerrontaa ja itkuvirsiä. – SUST 218, Helsinki 1994.
Virtaranta, Pertti. Lyydin tekstejä. Erip. teoksesta Lähisukukielten lukemisto. 1968, s. 87-108.
Virtaranta, Pertti. Lähisukukielten lukemisto. – SKST 287. Helsinki 1967, s. 87-108.
Zaikov, P. M. Tekstejä karjalan kielen murteilla. / Metoditsheskij material po karel’skoi dialektologii dlja studentov III kursa. Petrozavodskij gos. universitet, Petrozavodsk 1988.

2.9. Leksikografia

Fedotova, V. P. Deskriptivnyje glagoly v karel’skom jazyke. Slovar’. Petrozavodsk 2002.
Fedotova, V. P. Frazeologitsheskij slovar’ karel’skogo jazyka. Petrozavodsk 2000.
Itämerensuomalainen kielikartasto. Kyselysarja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Helsinki 1989.
Lyydiläismurteiden käänteissanasto. toim. Jarmo Elomaa ja Johanna Laakso. – LSFU 9:2. Helsinki 1986.
Lyydiläismurteiden sanakirja. Ainekset keränneet Kai Donner, Jalo Kalima, Lauri Kettunen, Juho Kujola, Heikki Ojansuu, Elvi Pakarinen, Y. H. Toivonen ja E. A. Tunkelo. Toimittanut ja julkaissut Juho Kujola. – LSFU 9. Helsinki 1944.
Pahomovan Miikul, Potašovan Lid’a. ABC-kird’ Kujärven lüüdin kielel. Lüüdilaane Siebr, Helsingi 2003.
Russko-Korelskij Slovar’. Sostavil utshitel’ Svjatozerskago odnoklassnago utshilishtsha Mihail Dmitriev Georgijevskij. S.-Peterburg 1908.
Sananik. – Pahomovan Miikul, Patašovan Lid’a. ABC-kird’. Helsingi 2003.
Siivonen, Lauri. Selkärankaisten aunukselaisista nimistä. – Luonnon Tutkija, 1954, N:o 3, s. 65-75.

3. LYYDINKIELINEN KIRJALLISUUS

3.1. Oppikirjat

Pahomovan Miikul, Potašovan Lid’a. ABC-kird’ Kujärven lüüdin kielel. Lüüdilaane Siebr, Helsingi 2003.
Pahomovan Miikul, Potašovan Lid’a. Tervheks! Lugendkird’ Kujärven lüüdin kielel. Lüüdilaane Siebr. Helsingi 2007.
Russko-Korelskij Slovar’. Sostavil utshitel’ Svjatozerskago odnoklassnago utshilishtsha Mihail Dmitriev Georgijevskij. S.-Peterburg 1908.

3.2. Lyydin kirjakielestä

A, Assad. – Lyydilaine, 2008, N:o 1, kezakuu.
A, Kalendar’: vuoden aigad (vremena goda), nedalin päiväd (dni nedeli). – Lyydilaine, 2008, N:o 2, hein’kuu.
ABC-kird’ odottaa nyt virallista ‘siunausta’. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 165.
Barantsev, A. P. Ljudikovskie zagovory natsala XVII veka: teksty, tshtenie. SFU XXIII 1987, s. 285-295.
Barantsev, Aleksandr. Ljudintsy – gruppa osobaja. – Petrozavodsk 18.6.1999.
Barantsev, A.P. O ljudikovskom jazykovom pamjatnike natshala XVII veka. SFU XX 1984, s. 298-303.
Barantsev, Aleksandr. Tervehdyssana lyydiläiselle seuralle. – Karjalan Sanomat 5.8.2000, N:o 61 (15 178).
Ensimmäinen kirja lyydiläismurteella. – Karjalan Heimo, 1993, N:o 5-6, s. 66.
Heikintytär [Väänänen, Marjatta]. Pienet, suuret ja peruskirja nimeltä aapinen. – Maaseudun Tulevaisuus 28.5.2003.
Kalaja, Terttu-Elina. Ensimmäinen lyydinkielinen aapinen julkaistu. – Karjala 12.6.2003, N:o 24.
Kert, Georgii. Oli Karjalan mua ainos mieles. Tunnetun kielentutkijan Filipp Fortunatovan mustokse. – Oma Mua 16.9.2004, N:o 38 (719).
Kirjoja lyydiksi. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 165.
Kolga, Margus; Tõnurist, Igor; Vaba, Lembit; Viikberg, Jüri. Vene impeeriumi rahvaste punane raamat. Tallinn 1993, s. 173-174.
Kononen, Suonna. Vielä kuuluu laulu Kuujärveltä. – Karjalainen 7.3.2001, N:o 65.
Kujola, J. Aunuksen läänin karjalaisten arvoituksia ja sananlaskuja. – Virittäjä 1918.
Kämäräinen, Aune. Lyydiläinen aapinen – kuvittajan näkökulma. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 161-162.
Lehten toimituz [kirj. Miikul Pahomov]. Lugendkird’ lüüdin kielel om ilmestunu. – Lüüdilaine, 2007, s. 71.
Leskinen, Eino. Karjalan kieleen kohdistuneesta tutkimuksesta. – Suomen Heimo 1936, N:o 16-20, s. 273-276, 318-322, 370-372.
Markianova, Ljudmila. Karjalan kielen kehitysnäkymät. – Carelia, 2008, N:o 8, s. 140-141.
Mishin, Armas. Omintakeista runoilmaisua. – Karjalan Sanomat 18.5.1993.
Mishin, Armas. Svetšja v okne i Zolotoi vetšer. – Severnyi Kurjer 1992.
Obraman Fed’uun Miikul. Carelia-kultuurlehten lüüdinumer. – Lüüdilaine, 2007, s. 72.
Obraman Fed’uun Miikul. Kümmenedž puheg. – Lüüdilaine, 2006, s. 62-64.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdin kiel’ Suomes. Helsingin Lüüdin kielen kurs täitab 5 vuot.– Lüüdilaine, 2006, s. 19-21.
Obraman Fed’uun Miikulan seminarpagin. – Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdilaižiin paginad Muailmankongressas ja seminaras Helsingiš 2000. – Lüüdilaine, 2007, s. 10-11.
Pahomov, Miikul. Ikinuori lyydi. – Pahomov, Miikul. Hengelliset käännökset – Karjalankielisen kirjallisuuden kehto.– Aamun Koitto, 2004, N:o 17, s. 13; Carelia, 2004, N:o 10, s. 27.
Pahomov, Miikul. Lyydin kielen kehitys kaunokirjallisuudessa / Lüüdikielen kohendamiine literaturas / Lüüdi keele arõng kirändüsen / Development of the Ludic language in literature. – Kirändüs/kiil veidembüsen / Kirjandus/keel vähemuses. / Minority/literature/language. Toimõndanuq Jüva Sullõv. – Võro instituudi toimõndusõq / Publications of Võro institute 23. Võro 2009, s. 77-89.
Pahomov, Miikul. Lyydin kieli. – Carelia, 2000, N:o 11, s. 146-149.
Pahomov, Miikul. Obraman Fedjuun muistelmia Kuujärven lyydiläismurteella. – Karjalan Heimo, 1993, N:o 7-8, s. 116-119.
Pahomov, Miikul. Salaperäinen lyydiläisten heimo. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 128-134.
Pahomov, Miikul. Salaperäisten lyydiläisten heimo. – Alkukoti, 2003 (N:o 4), s. 36-38; 2003 (N:o 5), s. 31-35.
Pahomov, Miikul. Tuohuz ikkunas. – Carelia, 2001, N:o 9, s. 142-144.
Pahomov, Miikul; Suhonen, Seppo. Lyydiläiset ja heidän kielensä. – Pahomov, Miikul. Lüüdiland. Runokird’ lüüdin heimon kolmes mujus. / Kolmivärinen runokokoelma lyydin kielellä. – Snellman-instituutin erillisjulkaisut 1/2000. Kuopio 2000.
Pamilo, Kosti. Brendojev ei ole üksin. – Oma Mua 1.2.1997, N:o 5 (320).
Potašova, Lidia. Lüüdin kielen opastandaha niškuu. – Carelia, 2001, N:o 7, s. 80-82.
Potašova, Lidia. Lyydin kielen tulevaisuus huolestuttaa. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 160.
Rouhe, Yrjö. Kirja lyydien Agrikolalta. – Savot 26.8.1995, N:o 8, s. 15.
Rouhe, Yrjö. Lyydien viimeinen iltalypsy. Kirjakieli saattohoitona kuolevalle kansalle. – Savot 26.8.1995, N:o 8.
Rouhe, Yrjö. Lyydit – katoava kansa ja kieli. Venäjän uhanalaisin suomensukuinen kieli yritetään säilyttää. Lyydinkieli sai kieliopin, aapisen ja ensimmäiset kirjat. – Suomensukuiset. Elämää ja ihmisiä. – Venäjän Aika, 1999, N 2, s. 48-50.
Rouhe, Yrjö. Vunukkajahdissa lyydien mailla. – Yliopisto, 1994, N:o 14, s. 28-32.
Seppoi Ilmorin starina. Julkaissut D. E. D. Europaeus. – Suometar 5.10.1847, N:o 40.
S(irviö), A(ri). Lyydinkielinen aapinen. – Ortodoksiviesti, 2003, N:o 5, s. 4.
Tervehdys Lüüdilandista. – Sieppari, 2004, N:o 1-2, s. 6.
Turunen, Aimo. Onko lyydiläisalue täysin runoton? – Virittäjä 49 (1945), s. 244-248, 305.
Vanhaa ja uutta rinnakkain. – Neuvosto-Karjala 28.3.1990.
V(uoristo), S(akari). Arkkipiispa Leo kutsuttiin aapisjuhlassa Lyydiläisen seuran kunniajäseneksi. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 154.
Vuoristo, Sakari. Lyydiläisten ABC-kird’ viidentenä karjalaiseen aapisviisikkoon. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 5-6, s. 81.

Huom. Lisää aapisesta 2003 seur. lehdissä: Helsingin Sanomat, Ilkka, Pohjalainen.

3.3. Kaunokirjallisuus

Abramov, Nikolai. Heinarg. Lyydikš kiändänü Pahomovan Miikul. – Oma Mua 7.10.1999, N:o 41 (459).
Brendojev, Vladimir. Mida mina armastan, Haukkuu koir täs, Meiden Mašoin kanaine, Linduižed talvel. Lyydikš kiändänü Pahomovan Miikul. – Oma Mua 7.10.1999, N:o 41 (459).
Iivanan Lid’a (Lidia Potašova). Kodirandaine, runo. – Lüüdilaine, 2006, s. 31.
Juva, Valter. Kard’alan kangahil, runo. – Karjalan Heimo, 1992, N:o 5-6, s. 90.
Juva, Valter. Kard’alan kangahil, runo. – Oma Mua 22.10.1992, N:o 43 (98).
Juva, Valter. Karjalan kangahil, runo. – Oma Mua 7.1.1994, N:o 2 (161).
Jylhä, Yrjö. Kujärven pajo, runo. – Itämerensuomalaiset. Heimokansojen historiaa ja kohtaloita. Toimittanut Mauno Jokipii. Jyväskylä 1995, s. 22-23.
Jylhä, Yrjö. Kujärven pajo, runo. – Mies joka luki runon. Suomalaisten miesten valitsemia runoja. Toimittanut Salme Saure. Helsinki 1995, s. 19-21.
Jylhä, Yrjö. Kuujärven pajo, runo. – Karjalan Heimo, 1992, N 3-4, s. 73.
Koval’čuk, Nadežda. Kondij. Sergunkovan Medved’-kerdomuksen kiänduz. – Lyydilaine, 2008, N:o 3, ligakuu.
Koval’čuk, Nadežda. Mužik da akk. Sergunkovan Mužik da baba –kerdomuksen kiänduz. – Lyydilaine, 2008, N:o 3, ligakuu.
Koval’čuk, Nadežda; D’urkänmägen lapsed; Kuujärvelaažed lapsed. Častuškad. – Kiritam iče. – Lyydilaine, 2008, N:o 3, ligakuu.
Leskov, N. Sepuoi Ilmalline… – Zhivaja starina, 1893, III 4, s. 546-553.
Leskov, Nikolai. Zagadki korel Olonetskoi gub. – Zhivaja starina, 1893, IV, s. 532-540. [Lyydiä ja aunusta; Juho Kujola julk. myös Virittäjässä 1918 nimellä Aunuksen läänin karjalaisten arvoituksia ja sananlaskuja].
Lettijeva, G. E. Sanalipas. Opastundukniigu karjalan kielen paginurokkon nah (varzinkajalan, livvin da luudin murdehet). Ven’an Federatsion ulizen da ammatillizen opastandan ministerio. Petroskoin valdivonuliopisto. Petroskoi 1997, s. 89-91.
Lüüdin rahvahan epuz ”Sepuo Ilmaliine”. Epusen kogoho panij Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2007, s. 64-68.
Müö tahtuum teid kaikkid kiitta…, runo. – Potašova, Lidija; Pahomov, Vladimir. Pit’k randaane Rääkküläs… – Oma Mua 30.8.2001, N:o 35 (560).
Obraman Fed’uun Miikul. Ukon bembel. Runod lüüdin kielel. Petroskoi 2010.
Orav, alaine i niegl, satu. Lyydikš kiändž Lid’a Potašova, Kuujärvi. – Oma Mua 10.9.1994, N:o 36 (196).
Orav, alaine i niegl, suarn. Lyydikš kiändž Lidia Potašova, Kuujärvi. – Carelia, 2007, N:o 6, s. 155-156.
Orav, alaine i niegl, suarn. Lyydikš kiändž Potašovan Lid’a, Kuujärvi. – Oma Mua 1.10.1992, N:o 40 (95).
Pahomov, Miikul. Lüüdiland. Runokird’ lüüdin heimon kolmes mujus. / Kolmivärinen runokokoelma lyydin kielellä. – Snellman-instituutin erillisjulkaisut 1/2000. Kuopio 2000.
Pahomov, Miikul. Lyydimua, runoelm. – Carelia, 1991, N:o 11, s. 161-164.
Pahomov, Miikul. Lyydimua, runoelm. – Oma Mua 25.6.1992, N:o 26 (81).
Pahomov, Miikul. Lyydinmua, katkelma runoelmasta. – Neuvosto-Karjala 12.11.1991, N:o 130 (14 130).
Pahomov, Miikul. Orgos Eläj (aforismeja lyydin kielellä). – Lüüdilaine, 2006-2007.
Pahomov, Miikul. Starin Kuudman därvehe niškuu, suarn. – Oma Mua 28.7.2005, N:o 29 (760); Carelia, 2007, N:o 6, s. 124.
Pahomov, Miikul. Tuohuz ikkunas. Runokird’. Petroskoi 1993.
Pahomov, Väinö. Kujärven derein’aažed, runo. Paindabaks vaumištii Miikul Pahomov. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 162.
Pahomov, Väinö. Kujärven derein’aažed, runoja. Paindabaks vaumištii Miikul Pahomov. – Oma Mua 7.6.2001, N:o 23 (548).
Pahomovan Miikul. Žiäl’ om kaluud, kertomus.– Oma Mua 2.3.2006, N:o 8 (790).
Rugojev, Jaakko. Dälgeh tulijale. – Oma Mua 3.8.2000, N:o 31 (505).
Rugojev, Jaakko. Dälgeh tulijale. – Voutilainen, Paavo. ”Lüüdiland” ilmestüi Suomes. – Oma Mua 22.2.2001, N:o 8 (533).
Stalte, Kaarli. Kalemiehen pajo. – Oma Mua 3.8.2000, N:o 31 (505).
Tabunov, Yrjo. Batugaane-abunikaane, Sutejevan suarnan ”Paločka-vyručaločka” kiänduz. – Lyydilaine, 2008, N:o 2, hein’kuu.
Tabunov, Yrjo. D’ablok, Sutejevan suarnan ”Jabloko” kiänduz. – Lyydilaine, 2008, N:o 1, kezakuu.
Turun Kateriina. Sepuoi Ilmalline, kalevalamittainen runo. Julk. ja alkusanat: Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2007, s. 58-63.
Voznesenski, Andrei. Pajo, runo. – Oma Mua 5.3.1994, N:o 10 (170).
Voznesenskoi, A. Päivän vaugetes nostatad mindaa…, runo. – Oma Mua 7.11.1990, N:o 3 (3).

3.4. Miikul Pahomovin runoja

Vuodesta 1989 alkaen Miikul Pahomovin runoja on julkaistu seuraavissa lehdissä: (Karjalan tasavalta) Carelia, Karjalan Sanomat, Kipinä, Kodima, Oma Mua, Vienan Viesti; (Suomi) Elias, Karjalan Heimo, Savot, Yliopisto ym.

1989
Diedon tammi. – Punalippu, 1989, N:o 3, s. 152.
Loru. – Kipinä, 1989, N:o 5, s. 16.
Nikeda. – Punalippu, 1989, N:o 3, s. 152.
Surm-uni. – Punalippu, 1989, N:o 3, s. 153.
Talven suarn. – Kipinä, 1989, N:o 11, s. 12.
Tauvel… – Punalippu, 1989, N:o 3, s. 153.
Tämä kova metsän troppiden kiel’… – Punalippu, 1989, N:o 3, s. 152.

1990
Hämäri peitab… – Kuibo elät, karjalaine? Punalippu, 1990, N:o 2, s. 175.
Kodihe. – Kuibo elät, karjalaine? Punalippu, 1990, N:o 2, s. 174.
Mikš lähten irdale?.. – Kuibo elät, karjalaine? Punalippu, 1990, N:o 2, s. 176.
No AЭС! – Kuibo elät, karjalaine? Punalippu, 1990, N:o 2, s. 177.
Om yksi lagi muailmas… – Punalippu, 1990, N:o 4, s. 145.
Seižub suaren randal puu… – Punalippu, 1990, N:o 4, s. 145.
Tiedan… – Kuibo elät, karjalaine? Punalippu, 1990, N:o 2, s. 175.
Valged griba. – Kipinä, 1990, N:o 6, s. 4.

1991
Ei skuup voi pajattada denguuš… – Oma Mua 27.7.1991, N:o 30 (33).
Ken miä olen? – Oma Mua 27.7.1991, N:o 30 (33).
Kuuled mindaa, Obram-died… – Oma Mua 27.7.1991, N:o 30 (33).
Matkalažen tiäht’. – Oma Mua 27.7.1991, N:o 30 (33).
Om muguožid päivid… – Oma Mua 2.11.1991, N:o 44 (47).
Requiem (runo proozas). – Oma Mua 27.7.1991, N:o 30 (33).
Sinižed lindud… – Oma Mua 2.11.1991, N:o 44 (47).
Uni ei tule… – Oma Mua 2.11.1991, N:o 44 (47).

1992
Anda nygyde riid om… – Lyhydäd runod. – Carelia, 1992, N:o 3, s. 153.
En näge uniš… – Muasdärven sygyz. – Carelia, 1992, N:o 12, s. 148-149.
Ikkunan tagan… – Muasdärven sygyz. – Carelia, 1992, N:o 12, s. 150.
Lähted… – Muasdärven sygyz. – Carelia, 1992, N:o 12, s. 149.
Lähtes… – Muasdärven sygyz. – Carelia, 1992, N:o 12, s. 149.
Mi om meiden lühüd elo?.. – Lyhydäd runod. – Carelia, 1992, N:o 3, s. 153.
Mida tuuli siibil kandab?.. – Lyhydäd runod. – Carelia, 1992, N:o 3, s. 152.
Miä nägištin… – Muasdärven sygyz. – Carelia, 1992, N:o 12, s. 149.
Muašdärven sygyz… – Muasdärven sygyz. – Carelia, 1992, N:o 12, s. 148.
Ole, kaivo, puhtaz… – Lyhydäd runod. – Carelia, 1992, N:o 3, s. 153.
Oled ku hubaane lindu… – Muasdärven sygyz. – Carelia, 1992, N:o 12, s. 149.
Oledik konz ni nähny… – Lyhydäd runod. – Carelia, 1992, N:o 3, s. 153.
Oli edahan pert’… – Lyhydäd runod. – Carelia, 1992, N:o 3, s. 152.
Oližbo purjeh… – Muasdärven sygyz. – Carelia, 1992, N:o 12, s. 150.
Pimadas… – Muasdärven sygyz. – Carelia, 1992, N:o 12, s. 150.
Tahton sinun ke olda ma… – Lyhydäd runod. – Carelia, 1992, N:o 3, s. 153.
Vedes päi elo tulob… – Lyhydäd runod. – Carelia, 1992, N:o 3, s. 153.
Veneh vahn… – Muasdärven sygyz. – Carelia, 1992, N:o 12, s. 150.

1993
Čoma neičud lyydilaane… – Oma Mua 11.12.1993, N:o 50 (157).
Ei skuup voi pajatada denguuš… – Oma Mua 11.12.1993, N:o 50 (157).
Heiden vauktad valgamad. – Oma Mua 23.10.1993, N:o 43 (150).
Ken miä olen? – Mishin, Armas. Omintakeista runoilmaisua. – Karjalan Sanomat 18.5.1993, N:o 57 (14 359).
Ken seižub minun pordahil?.. – Carelia, 1993, N:o 2, s. 159.
Korablid, korablid… – Oma Mua 23.10.1993, N:o 43 (150).
Om yksi lagi muailmas… – Oma Mua 11.12.1993, N:o 50 (157).
Om yksi lagi muailmas… – Pahomov, Miikul. Lyydiläinen matkakertomus. – Elias, N:o 4, s. 30.
Seižub suaren randal puu… – Oma Mua 11.12.1993, N:o 50 (157).
Sinižed lindud… – Oma Mua 11.12.1993, N:o 50 (157).
Vedespäi elo tulob… – Oma Mua 11.12.1993, N:o 50 (157).
Vilu om keza… – Carelia, 1993, N:o 2, s. 159.

1994
Englandilaane pagin. – Oma Mua 5.3.1994, N:o 10 (170).
Heiden vauktad valgamad. – Ni keda ni kus. – Carelia, 1994, N:o 1, s. 138-139.
Heiden vauktad valgamad. – Ni keda ni kus. – Karjalan Sanomat 11.1.1994, N:o 4 (14 459).
Ken seižub minun pordahil?.. – Oma Mua 10.12.1994, N:o 49 (209).
Kodihe. – Rouhe, Yrjö. Vunukkajahdissa lyydien mailla. – Yliopisto, N:o 14, s. 31.
Korablid, korablid… – Ni keda ni kus. – Carelia, 1994, N:o 1, s. 139.
Korablid, korablid… – Ni keda ni kus. – Karjalan Sanomat 11.1.1994, N:o 4 (14 459).
Kuudamyö. – Oma Mua 9.4.1994, N:o 15 (175).
Linduid ambutaz. – Oma Mua 9.4.1994, N:o 15 (175).
Laula, linduine! – Oma Mua 9.4.1994, N:o 15 (175).
Matkalaazen tiäht’. – Oma Mua 5.3.1994, N:o 10 (170).
Minun armaz lyydikiel’… – Oma Mua 9.4.1994, N:o 15 (175).
Minun kibu – minun mua. – Oma Mua 4.6.1994, N:o 22 (182).
Minun kibu – minun mua. – Oma Mua 10.12.1994, N:o 49 (209).
Ni kedä. – Oma Mua 10.12.1994, N:o 49 (209).
Om yksi lagi muailmas… – Golosa. Literaturno-hudozhestvennyi sbornik. Petrozavodsk 1994, s. 51.
Oman heimon tropad myö. – Oma Mua 9.4.1994, N:o 15 (175).
Oman heimon tropad myö, katkelma runosta. – Arefjeva, Ljubov. Ei sua! – Oma Mua 30.7.1994, N:o 30 (190).
Tervheks Palag, tötuu hyvä!.. – Paula Klemolan 70-vuotispäiväksi. – Karjalan Heimo, 1994, N:o 11-12, s. 190.
Veri da mua. – Oma Mua 17.12.1994, N:o 50 (210).

1995
Kodihe. – Rouhe, Yrjö. Kirja lyydien Agrikolalta. – Savot 26.8.1995, N:o 8, s. 15.
Kujärven naižen oza. – Oma mua 7.10.1995, N:o 39 (251).
Möst rodiiheze keza… – Oma Mua 20.5.1995, N:o 19 (231).
Oli edahan pert… – Rouhe, Yrjö. Kirja lyydien Agrikolalta. – Savot 26.8.1995, N:o 8, s. 15.
Olizbo purjeh… – Rouhe, Yrjö. Kirja lyydien Agrikolalta. – Savot 26.8.1995, N:o 8, s. 15.
Pimedas… – Rouhe, Yrjö. Kirja lyydien Agrikolalta. – Savot 26.8.1995, N:o 8, s. 15.

1996
Čoma lopiiheze keza… – Oma Mua 20.4.1996, N:o 16 (279).
Čoma lopiiheze keza… – Veri da mua. – Carelia, 1996, N:o 6, s. 42.
D’oga vuoden nellikos… – Oma Mua 20.4.1996, N:o 16 (279).
D’oga vuoden nellikos… – Veri da mua. – Carelia, 1996, N:o 6, s. 41.
Huahkad kniigaižed Kard’alan painos… – Oma Mua 20.4.1996, N:o 16 (279).
Huahkad kniigaižed Kard’alan painois… – Veri da mua. – Carelia, 1996, N:o 6, s. 42.
Kard’alan D’akko. – Kansankirjailijan muissoksi. – Oma Mua 13.4.1996, N:o 15 (278).
Kard’alan D’akko. – Veri da mua. – Carelia, 1996, N:o 6, s. 41.
Kut müö olem mielettomad… – Oma Mua 20.4.1996, N:o 16 (279).
Kut müö olem mielettomad… – Veri da mua. – Carelia, 1996, N:o 6, s. 42.
Magada, kibu-tusk, magada!.. – Veri da mua. – Carelia, 1996, N:o 6, s. 40.
Mustad puud… – Oma Mua 20.4.1996, N:o 16 (279).
Mustad puud… – Veri da mua. – Carelia, 1996, N:o 6, s. 41.
Sumeg dorogal. – Oma Mua 20.4.1996, N:o 16 (279).
Sumeg dorogal. – Veri da mua. – Carelia, 1996, N:o 6, s. 40.
Veri da mua. – Veri da mua. – Carelia, 1996, N:o 6, s. 40.

1997
Anhel. – Hengelližed runod lüüdin kielel. – Oma Mua 22.11.1997, N:o 46 (361).
Anuksen dorogaižil… – Muamanmualližed runod. – Carelia, 1997, N:o 7, s. 112.
Diedon tammi, katkelma runosta. – Mišin, Armas. Kuujärveläinen Maija. – Carelia, 1997, N:o 3, s. 75.
D’uuret kalevalaižed. Oma Mua 29.11.1997, N:o 47 (362).
Dälgimäi lopiihe talv… – Muamanmualližed runod. – Oma Mua 5.7.1997, N:o 26 (341).
Dälgmäižed. – Muamanmualližed runod. – Carelia, 1997, N:o 7, s. 111.
Dälgmäižed. – Muamanmualližed runod. – Oma Mua 5.7.1997, N:o 26 (341).
Heimon henged. – Oma Mua 29.11.1997, N:o 47 (362).
Kahten miekan keskes. – Muamanmualližed runod. – Carelia, 1997, N:o 7, s. 109.
Kahten miekan keskes. – Muamanmualližed runod. – Oma Mua 5.7.1997, N:o 26 (341).
Kand da ladv. – Mielet kielizakonan projektah näh. – Oma Mua 19.4.1997, N:o 16 (331).
Kand da ladv. – Muamanmualližed runod. – Carelia, 1997, N:o 7, s. 112.
Kard’alan malitv. – Hengelližed runod lüüdin kielel. – Oma Mua 22.11.1997, N:o 46 (361).
Kodi taivahal. – Hengelližed runod lüüdin kielel. – Oma Mua 22.11.1997, N:o 46 (361).
Konz päiväine pohd’aine paštau… – Suomen kielen ozastol – 50 vuottu. – Oma Mua 18.10.1997, N:o 41 (356).
Kuččuu kylähä kebded tuul’… – Muamanmualližed runod. – Carelia, 1997, N:o 7, s. 113.
Kuuled mindaa, Obram-died… – Mišin, Armas. Kuujärveläinen Maija. – Carelia, 1997, N:o 3, s. 78.
Magada, lebäida, raudaj… – Carelia, 1997, N:o 9, s. 64.
Merimiehen pajo. – Oma Mua 29.11.1997, N:o 47 (362).
Muaman mua. – Muamanmualližed runod. – Carelia, 1997, N:o 7, s. 113.
On yksi lagi muailmas… – Muamanmualližed runod. – Carelia, 1997, N:o 7, s. 110.
On üksi lagi muailmas… – Muamanmualližed runod. – Oma Mua 5.7.1997, N:o 26 (341).
Pertti Virtarannan muštole. – Karjalan Heimo, 1997, N:o 7-8, s. 94.
Pertti Virtarannan muštole. – Yliopisto, 1997, N:o 13, s. 34.
Veza pieni viänduu tuulel… – Suomen kielen ozastol – 50 vuottu. – Oma Mua 18.10.1997, N:o 41 (356).

1998
Armastan sindai ma, armastan… – Carelia, 1998, N:o 5, s. 83.
D’uured minun, minun lujad d’uured!.. – Carelia, 1998, N:o 5, s. 82.
D’älges pitkäd mustad aigad… – Carelia, 1998, N:o 5, s. 81.
En sua unt konz panou lunt… – Carelia, 1998, N:o 5, s. 81.
Heimon henged. – Vienan Viesti 6.2.1998, N:o 3 (7 132).
Huahkad kniigaizhet Kard’alan painos… – Vienan Viesti 6.2.1998, N:o 3 (7 132).
Kahten miekan keskes. – Vienan Viesti 6.2.1998, N:o 3 (7 132).
Kaptan Brendoi. – Pahomov, Miikul. Vladimir Brendojevan muštinpäiväks. – Oma Mua 8.10.1998.
Kard’alan D’akko. – Vienan Viesti 6.2.1998, N:o 3 (7 132).
Kard’alan kundiden idäižed d’oukod… – Carelia, 1998, N:o 5, s. 82.
Kard’alan kundiden idäižed d’oukod… – Karjalan Sanomat 20.5.1998, N:o 40 (14 951).
Kurged. – M. A. Castrenin Seura. Jäsentiedote, 1998, N:o 4, s. 10.
Mihalan mieles. – Diptih libo kakspuoliine kuva. – Oma Mua 11.6.1998, N:o 24 (390).
Minun kibu – minun mua. – Vienan Viesti 6.2.1998, N:o 3 (7 132).
Möst rodiiheze keza… – Oma Mua 4.6.1998, N:o 23 (389).
Ole vaiti, ole vaiti, kibu… – Vienan Viesti 6.2.1998, N:o 3 (7 132).
On Kard’alan poigal pitkä tie… – Carelia, 1998, N:o 5, s. 83.
Sergijan mieles. – Diptih libo kakspuoliine kuva. – Oma Mua 11.6.1998, N:o 24 (390).
Sumeg dorogal. – Vienan Viesti 6.2.1998, N:o 3 (7 132).
Suvaichen olda lidnan ulichoil… – Vienan Viesti 6.2.1998, N:o 3 (7 132).
Toivon pajo. – Oma Mua 12.11.1998, N:o 46 (412).

1999
Ardeh kaššalis. – Omil pordahil. Runot da kerdomukset karjalan kielel. Kerävökniigu. Petroskoi 1999, s. 70.
D’uured minun, minun süväd d’uured!.. – Omil pordahil. Runot da kerdomukset karjalan kielel. Kerävökniigu. Petroskoi 1999, s. 73.
D’älges pitkäd mustad aigad… – Omil pordahil. Runot da kerdomukset karjalan kielel. Kerävökniigu. Petroskoi 1999, s. 70.
Dälgmäižed. – Omil pordahil. Runot da kerdomukset karjalan kielel. Kerävökniigu. Petroskoi 1999, s. 74.
En sua unt konz panou lunt… – Omil pordahil. Runot da kerdomukset karjalan kielel. Kerävökniigu. Petroskoi 1999, s. 69-70.
Heiden valktad valgamad. – Omil pordahil. Runot da kerdomukset karjalan kielel. Kerävökniigu. Petroskoi 1999, s. 71-72.
Heimon henged. – Omil pordahil. Runot da kerdomukset karjalan kielel. Kerävökniigu. Petroskoi 1999, s. 73.
Kand da ladv. – Omil pordahil. Runot da kerdomukset karjalan kielel. Kerävökniigu. Petroskoi 1999, s. 75.
Kard’alan D’akko. – Omil pordahil. Runot da kerdomukset karjalan kielel. Kerävökniigu. Petroskoi 1999, s. 75-76.
Lüüdin kiel’. – Balodis, Uldis. Indigenous Language Education and Survival in Europe. A Thesis Submitted to the Honors College In Partial Fulfillment of the Bachelors degree With Honors in Linguistics. The University of Arizona. December 1999 (Unpublished work), p. 117.
Lüüdin kiel’. – Runod lüüdin lapsile. – Kipinä, 1999, N:o 11, s. 2.
Magada, lebäidä, ruadaj… – Omil pordahil. Runot da kerdomukset karjalan kielel. Kerävökniigu. Petroskoi 1999, s. 69.
Roditud Kard’alas. – Omil pordahil. Runot da kerdomukset karjalan kielel. Kerävökniigu. Petroskoi 1999, s. 74.
Runod lüüdin lapsile. Pahomov, Miikul. – Oma Mua 23.9.1999, N:o 39 (457).
Sumeg dorogal. – Omil pordahil. Runot da kerdomukset karjalan kielel. Kerävökniigu. Petroskoi 1999, s. 71.
Sügüz. – Runod lüüdin lapsile. – Kipinä, 1999, N:o 11, s. 2.
Vie üksi kard’alaine… – Oma Mua 12.8.1999, N:o 33 (451).
Voi, Kard’al, kalliž kodimua!.. – Omil pordahil. Runot da kerdomukset karjalan kielel. Kerävökniigu. Petroskoi 1999, s. 71.

2000
Amuine Kard’al. – Kard’al eläü. – Oma Mua 2.11.2000, N:o 44 (518).
Anda milei čans. – Oma Mua 6.4.2000, N:o 14 (489).
Iänižen iäned. – Oma Mua 21.9.2000, N:o 38 (512).
Kolme K:d. – Kard’al eläü. – Oma Mua 2.11.2000, N:o 44 (518).
Sa kuna mäned, minun rahvaz… – Kard’al eläü. – Oma Mua 2.11.2000, N:o 44 (518).
Sügüz. – Runod lüüdin lapsile. – Kipinä, 2000, N:o 10, s. 13.
Tazavaldan rajal. – Kard’al eläü. – Oma Mua 2.11.2000, N:o 44 (518).
Valged griba. – Runod lüüdin lapsile. – Kipinä, 2000, N:o 10, s. 13.

2001
Amuine Kard’al. – Kard’al eläu. – Carelia, 2001, N:o 2, s. 144.
Anda milei čans. – Südämeni pajod. – Carelia, 2001, N:o 7, s. 86.
Armaz. – Kard’al eläu. – Carelia, 2001, N:o 2, s. 146.
Armaz. – Kard’al eläü. – Oma Mua 8.2.2001, N:o 6 (531).
D’oudav lindu. – Karjalainen 7.3.2001, N:o 65.
Kard’al eläu. – Kard’al eläu. – Carelia, 2001, N:o 2, s. 145.
Kard’al eläü. – Kard’al eläü. – Oma Mua 8.2.2001, N:o 6 (531).
Kard’alaine kyly. – Kard’al eläu. – Carelia, 2001, N:o 2, s. 146.
Kard’alaine külü. – Kard’al eläü. – Oma Mua 8.2.2001, N:o 6 (531).
Kard’alan roza. – Kard’al eläu. – Carelia, 2001, N:o 2, s. 145.
Kard’alan roza. – Kard’al eläü. – Oma Mua 8.2.2001, N:o 6 (531).
Kolme K:d. – Kard’al eläu. – Carelia, 2001, N:o 2, s. 144.
Lüüdiland. – Miikul Pahomov: ”Se on minun seiččemen vuvven runoilijan ruado…” – Oma Mua 22.2.2001, N:o 8 (533).
Lüüdimuan huondez. – Südämeni pajod. – Carelia, 2001, N:o 7, s. 83.
Lüüdin kiel’. – M. A. Castrenin Seura. Jäsentiedote, 2001, N:o 2, s. 5.
Lüüdin kiel’. – Potašova, Lidia. Lüüdin kielen opastandaha niškuu. – Carelia, 2001, N:o 7, s. 82.
Miä uskon. – Kard’al eläu. – Carelia, 2001, N:o 2, s. 146.
Miä uskon. – Kard’al eläü. – Oma Mua 8.2.2001, N:o 6 (531).
Omad vierahad. – Kard’al eläu. – Carelia, 2001, N:o 2, s. 146.
Omad vierahad. – Kard’al eläü. – Oma Mua 8.2.2001, N:o 6 (531).
Omad vierahad. – Karjalan Sanomat 14.3.2001, N:o 19 (15 238).
Sa kuna mäned, minun rahvaz… – Kard’al eläu. – Carelia, 2001, N:o 2, s. 143.
Tazavaldan rajal. – Kard’al eläu. – Carelia, 2001, N:o 2, s. 144.
Vai matkas, vai eros. – Südämeni pajod. – Carelia, 2001, N:o 7, s. 85.
Virdan rannal. – Lüdiland-kokoelma runoutta lyydin kielellä. – Karjalan Heimo, 2001, N:o 3-4, s. 75.

2002
”Ala diätä!” silei hill’ašti sanuin… – Carelia, 2002, N:o 1, s. 144.
Ala sanu ni konz ”Ni konz!” – Carelia, 2002, N:o 1, s. 145.
Anhel. – St. Isaac’s News, 2002, N:o 2, s. 13.
Düged eččida on uuzid tiemoid… – Carelia, 2002, N:o 1, s. 146.
Dälges külüd – Carelia, 2002, N:o 1, s. 143.
Eibo kuulu kohtad milei… – Carelia, 2002, N:o 1, s. 143.
En d’uo viinad enambad… – Carelia, 2002, N:o 1, s. 144.
Harmagad kard’alaižed. – Carelia, 2002, N:o 1, s. 149.
Iänetoi pajattaj. – Carelia, 2002, N:o 1, s. 144.
Kurskan tusk. – Carelia, 2002, N:o 1, s. 143.
Milei vihm ei tuonu virzid suuhu… – Carelia, 2002, N:o 1, s. 144.
Noidan silmäd, runosikermä. – Carelia, 2002, N:o 12, s. 83-87.
Noidan silmäd, runosikermä. – Sano, tuuli. Itämerensuomalaista runoutta. Toimittanut Hannu Oittinen. Helsinki 2002, s. 69-77.
Olen puu… – Carelia, 2002, N:o 1, s. 146.
Ozuta milei… – Carelia, 2002, N:o 1, s. 145.
Pagoh. – Carelia, 2002, N:o 1, s. 145.
Pohd’oilan kanzalaine. – Carelia, 2002, N:o 1, s. 146.
Puškinskaja 13. – Carelia, 2002, N:o 1, s. 147.
Raštvan piirgad. – Carelia, 2002, N:o 1, s. 149.
Soudaj. – Carelia, 2002, N:o 1, s. 143.
Tazavaldan päivän. – Carelia, 2002, N:o 1, s. 148.
Tundematoi. – Carelia, 2002, N:o 1, s. 149.
Üksinaine randal. – Carelia, 2002, N:o 1, s. 146.
Üo merel. – Carelia, 2002, N:o 1, s. 147.

2003
Heimon henged. – Karjalan pagin. Kauniskirjutuksen antologii. Sostaviteli: A. I. Mišhin, A. L. Volkov. Petrozavodsk 2003, s. 135–136.
Kard’alan D’akko. – Karjalan pagin. Kauniskirjutuksen antologii. Sostaviteli: A. I. Mišhin, A. L. Volkov. Petrozavodsk 2003, s. 136.
Ken miä olen? – Karjalan pagin. Kauniskirjutuksen antologii. Sostaviteli: A. I. Mišhin, A. L. Volkov. Petrozavodsk 2003, s. 135.
Lüüdin kiel’. Kirj. Miikul Pahomov. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan heimo, 2003, N:o 9-10, s. 134.
Magada, lebäidä, ruadaj… – Karjalan pagin. Kauniskirjutuksen antologii. Sostaviteli: A. I. Mišhin, A. L. Volkov. Petrozavodsk 2003, s. 135.
Matkalaažen tiäht’. – Karjalan pagin. Kauniskirjutuksen antologii. Sostaviteli: A. I. Mišhin, A. L. Volkov. Petrozavodsk 2003, s. 137.
Muašdärven sügüz… – Karjalan pagin. Kauniskirjutuksen antologii. Sostaviteli: A. I. Mišhin, A. L. Volkov. Petrozavodsk 2003, s. 136–137.
Oman heimon troppad müö. Kirj. Miikul Pahomov. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan heimo, 2003, N:o 9-10, s. 161.
Roditud Kard’alas. – Karjalan pagin. Kauniskirjutuksen antologii. Sostaviteli: A. I. Mišhin, A. L. Volkov. Petrozavodsk 2003, s. 136.

2004
Anhel. Pahomov, Miikul. – Sieppari, 2004, N:o 1-2, s. 7.
Ezmaine lumi… Pahomov, Miikul. – Sieppari, 2004, N:o 1-2, s. 8.
Heimon henged, runosikermä. Pahomov, Miikul. – Divaani, runoantologia. Helsinki 2004, s. 132–140.
Iänižen iäned. Pahomov, Miikul. – Sieppari, 2004, N:o 1-2, s. 7.
Kac, heitti tall’an mecc… Pahomov, Miikul. – Sieppari, 2004, N:o 1-2, s. 8.
Kurged. Pahomov, Miikul. – Sieppari, 2004, N:o 1-2, s. 7.
Malitv eloh nähte. Pahomov, Miikul. – Sieppari, 2004, N:o 1-2, s. 7.
Paraz sana, runosikermä. Pahomov, Miikul. – Oma Mua 2.12.2004, N:o 49 (730).
Oman heimon troppad müö, katkelma runosta. Pahomov, Miikul. – Patrakka, Marjukka. Kuujärven lyydiläiset. – Joulukannel. Ajankohtaista karjalaista asiaa, 2004, N:o 4, s. 70–71.

2005
Kus oled siä, Lüüdiland… Pahomov, Miikul. – Viglijeva, Marina. Lüüdiläzien Seuran uuzi julgavo. – Oma Mua 4.08.2005, N:o 30 (761).
Lüüdin laineh, runosikermä. Pahomovan Miikul. – Lüüdilaine, 2005, s. 16-18.
Tazavaldan päiv. Pahomovan Miikul. – Oma Mua 9.6.2005, N:o 22 (753).
Unirunod, runosikermä. Pahomov, Miikul. – Sieppari, 2005, N:o 1-2, s. 28.

2006
Ardeh kaššalis. Pahomov, Miikul. – Taival, almanakku. Periodika. Petroskoi 2006, s. 61.
Ardeh kaššalis, runosikermä. Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2006, s. 25-26.
D’uured (Juuret), runosikermä. Pahomov, Miikul. – Sieppari, 2006, N:o 1-2, s. 41–43.
Heimon henged. Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2006, s. 27.
Hiidenniem. – Runod proozas. Kujärven lüüdin kielel kiritii Pahomovan Miikul. – Carelia, 2006 N:o 3, s. 140.
Kuum öö. Soome-ugri rahvaste tänapäeva luulet. Koostanud ja tõlkinud Arvo Valton ja Jaan Õispuu. Tallinn 2006, s. 104-119.
Lüüdin mujud. Lüüdin rahvahan pajo (2006). Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2006, s. 34-35.
Lüüdin mujud. Pahomov, Miikul. – Taival, almanakku. Periodika. Petroskoi 2006, s. 61.
Mina – Lüüdikuo. Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2006, s. 28-29.
MMM. Pahomov, Miikul. – Taival, almanakku. Periodika. Petroskoi 2006, s. 61.
Puheged, runosikermä. Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2006, s. 33.
Rahvhan sanad. Pahomov, Miikul. – Taival, almanakku. Periodika. Petroskoi 2006, s. 61.
Requiem. ¬– Runod proozas. Kujärven lüüdin kielel kiritii Pahomovan Miikul. – Carelia, 2006 N:o 3, s. 140.
Voi, Kard’al, kalliž kodimua! Pahomov, Miikul. – Taival, almanakku. Periodika. Petroskoi 2006, s. 61.

2007
Bjarmalandan Samb. Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2007, s. 25.
Born in Pohjola, runosikermä. Pahomov, Miikul. – Sieppari, 2007, N:o 1-2, s. 28-29.
D’uured kalevaižed, katkelma runosta. – Leppänen, Virpi. Muaemän eloho nostatamiine / Maaäidin eloon herättäminen – Kertomus Kuujärvestä. – Lüüdilaine, 2007, s. 49.
Heimon henged. – Leppänen, Virpi. Muaemän eloho nostatamiine / Maaäidin eloon herättäminen – Kertomus Kuujärvestä. – Lüüdilaine, 2007, s. 52.
Heimon henged, katkelma runosta. – Čikinan Nata. Pahomovan Miiklan runoruad / Tvorčestvo Miikula Pahomova. – Lüüdilaine, 2007, s. 33.
Kacu – kui taivaz on sinine! – Leppänen, Virpi. Muaemän eloho nostatamiine / Maaäidin eloon herättäminen – Kertomus Kuujärvestä. – Lüüdilaine, 2007, s. 50.
Keväz’runo. Pahomov, Miikul. – Sieppari, 2007, N:o 1-2, s. 44.
Kujärven kaste. – Leppänen, Virpi. Muaemän eloho nostatamiine / Maaäidin eloon herättäminen – Kertomus Kuujärvestä. – Lüüdilaine, 2007, s. 51.
Lapin puheg, katkelma runosta. – Leppänen, Virpi. Muaemän eloho nostatamiine / Maaäidin eloon herättäminen – Kertomus Kuujärvestä. – Lüüdilaine, 2007, s. 52.
Lüüdikiel’. Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2007, s. 24-25.
Lyydimua, katkelma runoelmasta. – Čikinan Nata. Pahomovan Miiklan runoruad / Tvorčestvo Miikula Pahomova. – Lüüdilaine, 2007, s. 35.
Lyydimua, katkelmia runoelmasta sekä runoja ja runokatkelmia. – Tšikina, Natalia. Karjalankielisen kirjallisuuden nykytila. 2. luku. Karjalan kielen lyydiläismurteella ilmestyvän kirjallisuuden nykytila. – Carelia, 2007, N.o 6, s. 112-124.
Lüüdimuan huondez, katkelma runosta. – Leppänen, Virpi. Muaemän eloho nostatamiine / Maaäidin eloon herättäminen – Kertomus Kuujärvestä. – Lüüdilaine, 2007, s. 49.
Lüüdin kell. Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2007, s. 76.
Lüüdin kiel’. Pahomov, Miikul. – Pieni Puukello, 2007, N:o 2, s. 34.
Lüüdin tuli, runosikermä. Obraman Fed’uun Miikul. – Carelia, 2007, N:o 6, s. 6–14.
Muutub rahvaz linduižiks. – Lüüdilaine, 2007, s. 74.
Oman heimon troppad müö, katkelma runosta. – Leppänen, Virpi. Muaemän eloho nostatamiine / Maaäidin eloon herättäminen – Kertomus Kuujärvestä. – Lüüdilaine, 2007, s. 49.
Oman heimon troppad müöti, pitkä runo. Pahomov, Miikul. – Carelia, 2007, N:o 6, s. 75–76.
Ristikanz om ku hein’… Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2007, s. 25.
Spičk. – Leppänen, Virpi. Muaemän eloho nostatamiine / Maaäidin eloon herättäminen – Kertomus Kuujärvestä. – Lüüdilaine, 2007, s. 51.
Šamanan matk, katkelma runosta. – Leppänen, Virpi. Muaemän eloho nostatamiine / Maaäidin eloon herättäminen – Kertomus Kuujärvestä. – Lüüdilaine, 2007, s. 48.
Veza hubaine viändüu tuulel…, katkelma runosta. – Leppänen, Virpi. Muaemän eloho nostatamiine / Maaäidin eloon herättäminen – Kertomus Kuujärvestä. – Lüüdilaine, 2007, s. 50.

2008
Ala sanu ni konz ”Ni konz!” Obraman Fed’uun Miikul. – Lehten toimišt. Kuni uskoda myö voim, sini eloksen tuohuz palau. Lyydilaažele Siebrale 10-vuodenpäiväkš. – Lyydilaine, 2008, N:o 4, tauvkuu.
Ingerin iän’ [runo]. Kempin Arvin muštole. – Obraman Fed’uun Miikul. Sambui Ingerin iän’. – Lyydilaine, 2008, N:o 4, tauvkuu.
Kamanderan tiäht’, tozistarin (runokertomus). Obraman Fed’uun Miikul. – Luge lüüdikš. – Carelia, 2008, N:o 11, s. 134-138.
Lyydin mujud, katkelma runosta. Pahomov, Miikul. – Lyydi, 2008, s. 44.
Lyydin mujud. Pahomov, Miikul. – Runod. – Lyydilaine, 2008, N:o 3, ligakuu.
Paraz sana (Diätetud kodid…). Pahomov, Miikul. – Runuo lyydikse. – Oma Mua 16.4.2008, N:o 15 (899).
Rupč. Pahomov, Miikul. – Tšuburova, Alina. Karel’skaja molodjož pojet na rodnom jazyke. ¬– Lyydilaine, 2008, N:o 2, hein’kuu.

2009
Bjarmalandan tiäht’. Pahomov, Miikul. – Runokaššal’. – Lyydilaine, 2009, N:o 5, sulakuu.
Rupč. Pahomov, Miikul. – Tabunova, Valentina. Omik praud vaa ei? Nygyy neičukad pajataze kard’alaks pop-pajod. – Kul’tur. – Lyydilaine, 2009, N:o 5, sulakuu.
Sündunmuan rauhuz. Pahomov, Miikul. – Runokaššal’. – Lyydilaine, 2009, N:o 5, sulakuu.

2011
Tangarunod. Pahomov, Miikul. – Carelia, 2011, N:o 1, s. 108.

3.5. Käännöksiä Miikul Pahomovin runoista

Suomi

Heimon henget. Käännös A. Lehikoinen. – Lyydin kielestä. – Boråsin Suomalainen, Kesäkuu 2001, N:o 2.
Hiidennniemi (proosaruno). Tekijän suomennos. – Heimon henged, runosikermä. Pahomov, Miikul. – Divaani, runoantologia. Helsinki 2004, s. 139.
Ken minä olen? Tekijän suomennos. – Heimon henged, runosikermä. Pahomov, Miikul. – Divaani, runoantologia. Helsinki 2004, s. 132.
Kotiin. Kääntänyt Yrjö Rouhe. – Rouhe, Yrjö. Vunukkajahdissa lyydien mailla. – Yliopisto, 1994, N:o 14, s. 31.
Kotiin. Kääntänyt Yrjö Rouhe. – Rouhe, Yrjö. Kirja lyydien Agrikolalta. – Savot 26.8.1995, N:o 8, s. 15.
Kurjet. Kääntänyt Miikul Pahomov. – M. A. Castrenin Seura. Jäsentiedote, 1998, N:o 4, s. 10.
Lyydin värit. – Lüüdin mujud. Lüüdin rahvahan pajo (2006). Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2006, s. 35.
Olen puu… Tekijän suomennos. – Heimon henged, runosikermä. Pahomov, Miikul. – Divaani, runoantologia. Helsinki 2004, s. 136.
Oli korvessa pirtti… Kääntänyt Yrjö Rouhe. – Rouhe, Yrjö. Kirja lyydien Agrikolalta. – Savot 26.8.1995, N:o 8, s. 15.
Olispa purje… Kääntänyt Yrjö Rouhe. – Rouhe, Yrjö. Kirja lyydien Agrikolalta. – Savot 26.8.1995, N:o 8, s. 15.
Pertti Virtarannan muistolle. Kääntänyt Miikul Pahomov. – Yliopisto, 1997, N:o 13, s. 34.
Pimenevät… Kääntänyt Yrjö Rouhe. – Rouhe, Yrjö. Kirja lyydien Agrikolalta. – Savot 26.8.1995, N:o 8, s. 15.
Requiem. Kääntänyt Matti Larjavaara. – Tästä alkaa tie. Barentsin Alueen Kirjallisuusantologia. Toimittaneet Ulla Kuukasjärvi ja Hannu Sarrala. Jyväskylä 1999, s. 230-231.

Eesti
Kuum öö. Soome-ugri rahvaste tänapäeva luulet. Koostanud ja tõlkinud Arvo Valton ja Jaan Õispuu. Tallinn 2006, s. 104-119.
Lüüdi keel. – M. A. Castrenin Seura. Jäsentiedote, 2001, N:o 2, s. 5.
Lüüdi keel. Kiänduz: Lilja Haak ja OFM. – Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdikiel’.– Lüüdilaine, 2007, s. 24.

Vepsä
Mida tullei suugil kandab?… – Pahomov, Nikolai. Ole, purde, puhtaz! Lüdinkielespäi om kändnu Nina Zaiceva. – Kodima, kül’mku 1995, N:o 11 (32), s. 4.
Ole, purde, puhtaz… – Pahomov, Nikolai. Ole, purde, puhtaz! Lüdinkielespäi om kändnu Nina Zaiceva. – Kodima, kül’mku 1995, N:o 11 (32), s. 4.
Seižub saren randal pu… – Pahomov, Nikolai. Ole, purde, puhtaz! Lüdinkielespäi om kändnu Nina Zaiceva. – Kodima, kül’mku 1995, N:o 11 (32), s. 4.
Sinižed lindud… – Pahomov, Nikolai. Ole, purde, puhtaz! Lüdinkielespäi om kändnu Nina Zaiceva. – Kodima, kül’mku 1995, N:o 11 (32), s. 4.
Tedan… – Pahomov, Nikolai. Ole, purde, puhtaz! Lüdinkielespäi om kändnu Nina Zaiceva. – Kodima, kül’mku 1995, N:o 11 (32), s. 4.

Vatja
Lüüdi keeli. Kiänduz: Kirsanovan Nikolai. – Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdikiel’.– Lüüdilaine, 2007, s. 24.

Заонежский диалект
”Будь здорова, мала птица…” – Агапитов, Вячеслав. Святая салма. Проза. Стихи. Переводы. Петрозаводск 1998, с. 74.
Души племени. Перевод Вячеслава Агапитова. – Heimon henged. Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2006, s. 27.
Души племени, katkelma runosta. Перевод В. Агапитова.– Čikinan Nata. Pahomovan Miiklan runoruad / Tvorčestvo Miikula Pahomova. – Lüüdilaine, 2007, s. 34.
”Уйдешь…” – Агапитов, Вячеслав. Святая салма. Проза. Стихи. Переводы. Петрозаводск 1998, с. 73.
”Уйдешь…” – Скворцова, Галина. Заонежье, роковая черта. – Север, 1999, № 10, с. 102.
”Этто бы парус…” – Агапитов, Вячеслав. Святая салма. Проза. Стихи. Переводы. Петрозаводск 1998, с. 72.

Русский
Ангел. Translated from Lydian language to Russian by the poet. – St. Isaac’s News, 2002, № , c. 13.
Антология литературы финно-угорских народов [] : [в 2-х т.] / [ред. : Е. Д. Айпин, А. С. Тарханов]. – Екатеринбург : Сократ. Т. 1 : Поэзия. – 2006. – 263. : ил., фото. – 1500 экз. – ISBN 5-88664-184-X (в пер.). – ISBN 5-88664-209-9 : Б. ц. 6 авторских переводов: Дом на небе, «Этот суровый язык лесных троп…», Души племени, Кровь и земля, Молитва о жизни, «Редеет лес…».
В темноте… – Армас Мишин. ”Дать начало песнопенью…” (Современная карелоязычная литература в исторической перспективе). – Север, 2000, № 10, с. 155.
Земля людиков. Отрывок из поэмы. – Э. Л. Алто. Финноязычная литература Карелии. История литературы Карелии 2. Санкт-Петербург 1997, с. 171.
Кто я? Перевод Олега Мишина. – Волны трав. Стихи поэтов Карелии. Петрозаводск 1998, c. 215.
Кто я?.. Отрывок из стихотворения. – Э. Л. Алто. Финноязычная литература Карелии. История литературы Карелии 2. Санкт-Петербург 1997, с. 171.
Реквием, Микуль Пахомов. Перевод А. Дункерс. – Здесь начинаются дороги. Антология писателей Баренц-региона. Редактор Валерий Лемесов. Barents publisher, Архангельск 2001, с. 238–239.
Родные красоты. – Lüüdin mujud. Lüüdin rahvahan pajo (2006). Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2006, s. 35.
Старая лодка… – Армас Мишин. ”Дать начало песнопенью…” (Современная карелоязычная литература в исторической перспективе). – Север, 2000, № 10, с. 155.
Старая лодка… – Армас Хийри. ”Свеча в окне” и ”Золотой вечер”. Стихи и рассказы на карельском языке. Северный Курьер 6.7.1993, № 130 (21 915).

Svenska
Requiem. Översättning av Bengt Pohjanen. – Där vägarna börjar. En antologi med författare från Barentsregionen. Redaktor Valery Lemesov. Barents publisher 1999, p. 238-239.

English
Angel. Translated by Lea Rissanen. – St. Isaac’s News, 2002, N:o 2, p. 13.
The Ludian Language. Translated by Esa Anttikoski. – Balodis, Uldis. Indigenous Language Education and Survival in Europe. A Thesis Submitted to the Honors College In Partial Fulfillment of the Bachelors degree With Honors in Linguistics. The University of Arizona. December 1999 (Unpublished work), p. 117.
The Ludian Language. Translated by Esa Anttikoski. – M. A. Castrenin Seura. Jäsentiedote, 2001, N:o 2, s. 5.
The Ludian Language. Kiänduz: Anttikoski Esa. – Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdikiel’.– Lüüdilaine, 2007, s. 24.

3.6. Lyydinkielisestä kaunokirjallisuudesta

Alto, E. L. Finnojazytshnaja literatura Karelii. – Istorija literatury Karelii 2, Sankt-Peterburg 1997, s. 171, 223.
Alto, E. L. Finnojazytshnaja proza Karelii 1985-1990 gg. – Problemy literatury Karelii i Finljandii. Sbornik statej. – Petrozavodsk 1994. s. 50.
Chikina, Natalia. = Чикина Н.В. «Калевала» в творчестве З. Дубининой и М. Пахомова // «Калевала» в контексте региональной и мировой культуры: Материалы междунар. науч. конф., посвящ. 160-летию полн. изд. «Калевалы». Петрозаводск, 2010. С. 67-73.
Chikina, Natalia. Karjalankielinen lastenrunous Karjalan tasavallassa / Kar’alakeeline latsiluulõq Kar’ala Vabariigin / Poetry for children in Karelian in the Republic of Carelia. – Kirändüs/kiil veidembüsen / Kirjandus/keel vähemuses. / Minority/literature/language. Toimõndanuq Jüva Sullõv. – Võro instituudi toimõndusõq / Publications of Võro institute 23. Võro 2009, s. 71-76.
Čikinan Nata. Lüüdilaižen literaturan sündünd / Stanovlenie literatury u ljudikov. – Lüüdilaine 2006, s. 12-18.
Chikina, Natalia. = Чикина Н. Мийкул Пахомов – основоположник людиковской литературы // Congressus XI Internationalis Fenno-Ugristarum. Pars II: Summaria acroasium in sectionibus. Piliscsaba, 2010. С. 256-257.
Čikinan Nata. Pahomovan Miiklan runoruad / Tvorčestvo Miikula Pahomova. – Lüüdilaine, 2007, s. 33-36.
Djužev, Ju. I.; Tšikina, N. V. Писатели Карелии: биобиблиографический словарь. Петрозаводск: ”Острова”, 2006. – 304 с.
Karpin, A. Bez skidok na molodost’. – Komsomolets 23.12.1988.
Ensimmäinen kirja lyydiläismurteella. – Karjalan Heimo, 1993, N:o 5-6, s. 66.
Hiiri, Armas. ”Svetša v okne i zolotoj vetšer”. Stihi i passkazy na karel’skom jazyke.- Severnyi Kurjer 6.7.1993, N 130 (21915).
Hottarini, Hodari. Uuzi runohuz. – Oma Mua 13.5.1995, N:o 18 (230).
Karhu, Eino. Karjalaisuuden jäljillä. – Carelia, 1995, N 11, s. 102.
Karjalan tasavallan kirjallisuuden bibliografia / Letopis’ literaturnoij zhizni Karelii (1987-1991). Laatineet: N. A. Prushinskaja, O. P. Koshkina, E. P. Kemppinen. Petroskoi 1994, s. 134, 156, 162.
Karjalan runoutta Unkarissa. – Oma Mua 1.7.1993, N:o 27 (134).
Kaus, Jaan. Kadunud aeg peopesal (Kuum öö). – Eesti Ekspress 23.2.2007.
Lahikainen, Kaisu; Hovi, Lasse; Valta, Helena. Karjalan kirjallisuus. / Literatura v Karelii. – Karjala tutuksi. / Tshto takoje Karelija? Julkaisija: Karjalan Liitto ry. Helsinki 1997, s. 43.
Laine, Jarkko. Tuohuz ikkunas runokäsikirjoitus. – Karjalan Sanomat 18.5.1993.
Leppänen, Virpi. Muaemän eloho nostatamiine / Maaäidin eloon herättäminen – Kertomus Kuujärvestä. – Lüüdilaine, 2007, s. 47-52.
Letopis’ literaturnoi zhizni Karelii (1987-1991). Sostaviteli: N. A. Prushinskaja, O. P. Koshkina, E. P. Kempinen. Petrozavodsk 1994.
Lüdiland-kokoelma runoutta lyydin kielellä. – Karjalan Heimo, 2001, N:o 3-4, s. 75.
Markova, Jelena. Problema identifikatsii pisatelei Karelii v postsovetskij period. – Меžkul’turnye vzaimodeistvija v polietničnom prostranstve pograničnogo regiona. Маterialy meždunarodnoi naučnoi konferecii, posvjaščennoi 75-letiju Instituta jazyka, literatury i istorii Karel’skogo naučnogo centra RAN. Karel’skij naučnyi centr RAN. Petrozavodsk 2005, s. 213-214.
Markova, Jelena. Problema identifikatsii pisatelei-mužčin v Karelii postsovetskogo perioda (polemičeskie zametki). – Gender v tvorčestve sovremennyh pistelei korennyh narodov Jevropeiskogo Severa Rossii. Učebnoe posobie. Sostavitelä i naučnyi redaktor – Je. I. Markova. Karelskij tsentr gendenyh issledovanij. Petrozavodsk 2005, s. 97-98.
Mies joka luki runon. Suomalaisten miesten valitsemia runoja. Toimittanut Salme Saure. Helsinki-Keuruu 1995, s. 19-20, 313.
Miikul Pahomov: ”Se on minun seiččemen vuvven runoilijan ruado…” – Oma Mua 22.2.2001, N:o 8 (533).
Mironova, Valentina. Nuoren tiedomiehen škola universitietan seinis. – Oma Mua 28.10.2004, N:o 44 (725).
Mishin, Armas. ”Dat’ natšalo pesnopenju…” (Sovremennaja karelojazytšnaja literatura v istoritšeskoi perspektive). – Sever, 2000, N:o 10, s. 152-160.
Mishin, Armas. Omintakeista runoilmaisua. – Karjalan Sanomat 18.5.1993.
Mishin, Armas. Riimeistä ja muista luovan kirjoittajan taidoista. Katsaus livvinmurteella kirjoitettuun kirjallisuuteen. – Carelia, 1997, N:o 7, s. 133.
Mishin, Armas. Svetšja v okne i Zolotoi vetšer. – Severnyi Kurjer 1992.
Mishin, Armas. Vse moje – i radosti, i boli. – Sever, 2000, N:o 5-6, s. 15.
Mishin, O(leg). Neurozhainyi god literatuty. – Severnyi Kurjer 2.4.1992.
Nesnitski, Mikko. Karjalaa kaikessa monimuotoisuudessaan. Omil pordahil -kokoelmassa kirjailijat puhuvat vienaa, livviä ja lyydiä sekä kukin omaa paikallismurretta. – Karjalan Sanomat 2.2.2000, N:o 9 (15126).Rouhe, Yrjö. Kirja lyydien Agrikolalta. – Savot 26.8.1995, N:o 8, s. 15.
Nesvitski, Mikko. Karjalaiset omilla portailla. 25 kansallista runoilijaa ja prosaistia päivänvaloon yhdessä. – Karjalan Sanomat 7.1.2000, N:o 2 (15119).
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdin kiel’ Suomes. Helsingin Lüüdin kielen kurs täitab 5 vuot.– Lüüdilaine, 2006, s. 19-21.
Onnistunut pruasniekka Oulussa. – Karjalan Heimo, 1992, N:o 3-4, s. 55.
Pahomov, Miikul. Lyydin kielen kehitys kaunokirjallisuudessa / Lüüdikielen kohendamiine literaturas / Lüüdi keele arõng kirändüsen / Development of the Ludic language in literature. – Kirändüs/kiil veidembüsen / Kirjandus/keel vähemuses. / Minority/literature/language. Toimõndanuq Jüva Sullõv. – Võro instituudi toimõndusõq / Publications of Võro institute 23. Võro 2009, s. 77-89.
Pahomov, Miikul; perevodtšik stihov V. E. Brendojeva. Vladimir Brendojev. Predislovie perevodtšika. – Iz karel’skoi poezii. – LiteraruS, 2008, № 4 (21) (zima), s. 84-86.
Писатели Карелии: биобиблиографический словарь / РАН, КарНЦ, Ин-т языка, лит. и ист., М-во культуры и по связям с общественностью Респ. Карелия. – Петрозаводск: Острова, 2006. – 303 с. – С. 289-290.
Polku karel’skih pisatelej pribylo. – Samotsvetje so Svetlanoi Tsygankovoi.- Reporter 25.9.1999, N:o 123 (123), s. 11.
Runod. – Lyydilaine, 2008, N:o 3, ligakuu.
Sammakun Val’oi. Kirjuttajien ezmäine pagin. – Oma Mua 8.3.1991, N:o 10 (13).
Savin, Ivan. Pidäü opastuo hüvin kirjuttamah… – Oma Mua 11.2.1999, N:o 7 (425).
Shidlovskaja, T. I vozrodit’sja nash malyi narod. – Komsomolets 27.3.1990.
Skvortsova, Galina. Zaonezhje, rokovaja tsherta. – Sever 1999, N:o 10, s. 102.
Stenbäck, Irma. Ikkunat auki Karjalasta Europpaan. – Helsingin Sanomat 21.1.2002, s. B8.
Svetlov, Gennadii. Kirjakielen kynnätöin peldo. – Oma Mua 17.8.1996, N:o 33 (296).
Zvutšat stihi na ljudikovskom dialekte. – Petrozavodskij Universitet 16.3.2001, N:o 9 (1 833).
Tolkki, Taina. Nykypäivää kesäkuun Careliassa. – Karjalan Sanomat 4.7.1998.
Tšikina, N. V. Карелия – наш родной дом (О современной литературе на карельском языке). – Taival, almanakku. Periodika. Petroskoi 2006, s. 155.
Tšikina, N. V. Современное состояние литературы на людиковском наречии карельского язык // Бубриховские чтения: Проблемы исследования и преподавания прибалтийско-финской филологии. Под ред. П. М. Зайкова, Т. И. Старшовой. Петрозаводск: изд-во ПетрГУ, 2005. C. 322–330.
Tšikina, N. V. Сочетание традиции и новаторства в поэме М. Пахомова “Lyydimua” («Земля людиков») // Северная Европа в XXI веке: природа, культура, экономика. Том 2. Материалы Международной конференции, посвященной 60-летию КарНЦ РАН (24-27 октября 2006 г.). Секция «Общественные и гуманитарные науки». Петрозаводск: КарНЦ РАН, 2006. C. 210-212.
Tšikina, N. V. Сочетание традиций и новаторства в поэме М. Пахомова «Земля людиков // Северная Европа в XXI веке: природа, культура, экономика. Секция «Общественные и гуманитарные науки». Петрозаводск, 2006.
Tšikina, N. V. Становление литературы у людиков // Lüüdiläine. Lyydiläisen Seuran vuosijulkaisu. 2006. C. 12–18.
Tšikina, Natalia. Karjalankielisen kirjallisuuden nykytila. 2. luku. Karjalan kielen lyydiläismurteella ilmestyvän kirjallisuuden nykytila. – Carelia, 2007, N.o 6, s. 112-124.
Tšuburova, Alina. Karel’skaja molodjož pojet na rodnom jazyke. ¬– Lyydilaine, 2008, N:o 2, hein’kuu.
Venesmäki, Elina. Syyskuun Carelia pohtii kansallistunnetta. – Karjalan Sanomat 23.9.1998, N:o 76 (14 987).
Virtaranta, Pertti. Itämerensuomalaiset kielet. – Itämerensuomalaiset. Heimokansojen historiaa ja kohtaloita. Toimittanut Mauno Jokipii. – Jyväskylä 1995, s. 22.
Volkov, Aleksandr. Livvskij renessans. – Karelia 25.11.2006, N:o 132.
Volkov, Aleksandr. Omil pordahil -kniigan ezitüs. – Oma Mua 8.3.2000, N:o 10 (485).
Voutilainen, Paavo. Carelian nel’l’äs noumeru – Ortjon mustokse. – Oma Mua 27.4.2000, N:o 17 (500).
Voutilainen, Paavo. Kuujärven kynäkunkku eli sorsittu sanaseppo. – Vienan Viesti 6.2.1998.
Voutilainen, Paavo. ”Lüüdiland” ilmestüi Suomes. – Oma Mua 22.2.2001, N:o 8 (533).
Zvutšat stihi na ljudikovskom dialekte. – Petrozavodskij Universitet 16.3.2001, N:o 9 (1 833).
Õispuu, Jaan. Karjala vabariigi läänemeresoome rahvaste kirjandus ajaloopeeglis. – Kuum öö. Soome-ugri rahvaste tänapäeva luulet. Koostanud ja tõlkinud Arvo Valton ja Jaan Õispuu. Tallinn 2006, s. 10.
Õispuu J. Kaunokirjallisuus kirjakielen еlvyttämisprosessin osana (aunuksenkarjala) [Художественная литература как компонент возрождения национального языка (на примере ливвиковской литературы)] . – Меžkul’turnye vzaimodeistvija v polietničnom prostranstve pograničnogo regiona. Маterialy meždunarodnoi naučnoi konferecii, posvjaščennoi 75-letiju Instituta jazyka, literatury i istorii Karel’skogo naučnogo centra RAN. Karel’skij naučnyi centr RAN. Petrozavodsk 2005, s. 291-298.
Õispuu, Jaan. Oma Mua-lehden uudissanastoa vuosilta 1990-1997. Toimittanut Paavo. V. T. Kettunen. Osa I-II. Tallinn 2003.
Õispuu, Jaan. Oma Mua lehten bibliogruafii 1990-2004. Tallinn 2006.
Õispuu, Jaan. Runoista romaaneihin. Tallinna 2006, s. 11, 87-94.

3.7. Hengellinen kirjallisuus

D’umalan Poig. D’umalahižen lugendan kird’ Kard’alan lüüdin kielel. Kiändänu da kogonnu Miikul Pahomov. Helsingi 1999.
Ehtsluužb. Arkipäivän ehtoopalvelus ja rukouksia lyydin ja karjala-aunuksen kielellä: Käännösehdotus. Lüüdin da kard’al-anuksen kielele kiädänu Miikul Pahomov. Lüüdilaine Siebr. Helsingi 2005.
Iz ispovedi. – Russko-Korelskij Slovar’. Sostavil utshitel’ Svjatozerskago odnoklassnago utshilishtsha Mihail Dmitriev Georgijevskij. S.-Peterburg 1908, s. 52-53.
Malitvod lüüdin kielel. Lüüdiks kiänži Miikul Pahomov. – Oma Mua 22.11.1997, N:o 46 (361).
Pahomov, Miikul. Malitvod da D’umalan käsköd lüüdin kielel. – Oma Mua 15.10.1998, N:o 42 (408).
Pahomov, Miikul. Omal kielel pyhäs sanas. – Oma Mua 2.11.1991, N:o 44 (47).
Pien’ D’ovanheli. Lyydiksi käänsi Miikul Pahomov. – Karjalan Heimo, 1993, N:o 3-4, s. 47.
Psalm 104 (103). Lüüdikš kiändž Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2006, s. 39.
Pääsiäistervehdys. (Lyydiksi kääntänyt Miikul Pahomov). – Isaac’s News, 2004, N:o 1, p. 5; 2005, N:o 1, p. 7.; 2006, N:o 1, p. 4; 2007, N:o 1, p. 5; 2008, N:o 1, p. 6.
Raštav. Lüüdin kielel valmištanu Miikul Pahomov. – Oma Mua 1.1.2003, N:o 1 (630).
Raštav. Lüüdin kielel valmištanu Miikul Pahomov. – Ortodoksiviesti, 2003, N:o 10, s. 13.
Rukouksia Kuujärven lyydiksi: D’umalan Molitv, Apostoliin uskontundumus. Lüüdikš kiändž Nazaran D’osa. Paindabaks vaumištii Miikul Pahomov. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 136.
Tuat meiden, rukous. Kujärven lüüdikš kiätihe Deisijan Pekkon Paušin Lid’a, Iivanan Lid’a da Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2006, s. 38.
Tuatt meiden. Lyydiksi käänsi Miikul Pahomov. – Karjalan Heimo, 1993, N:o 3-4, s. 47.
Äijänpäivän D’ovanhelij. Lüüdikš kiändänu Miikul Pahomov. – Oma Mua 1.6.2000, 17.8.2000; N:o 22 (497), 33 (507).

3.8. Hengellisestä kirjallisuudesta

Jalonen, Minna. Rukoilla voi nyt lyydiksi. – Karjalan Sanomat 4.8.1999, N:o 60 (15 075).
Karjalankielinen ehtoopalvelus Tapiolan kirkossa. – Ortodoksiviesti, 2003, N:o 4, s. 27. (lyydinkielinen palvelus ym.)
M(atihalti), H(ellevi). Ehtoopalvelus saataville karjalankielisenä. – Ortodoksiviesti, 2005, N:o 8, s. 30.
Mironova, Valentina. Malittukniigaine karjalazile. – Oma Mua 13.4.2006, N:o 14 (796).
N(ouro), W(ilhelm). 200 vuot kard’alaižele kird’ale.- Alkukoti, 2003 (N:o 5), s. 34. (lyydinkielinen palvelus ym.)
N(ouro), W(ilhelm). Orotodoksisia hengellisiä tekstejä lyydiksi ja yleiskarjalaksi. – Alkukoti, 2006, N:o 8, s. 20.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdin kiel’ Suomes. Helsingin Lüüdin kielen kurs täitab 5 vuot.– Lüüdilaine, 2006, s. 19-21.
Obraman Fed’uun Miikul. Siebran matk Kujärvehe ja Süvärile. – Lüüdilaine, 2006, s. 75.
Pahomov, Miikul. Celebration of the 200th anniversary of the Karelian book in the Church of St. Herman of Alaska in Espoo. Translation from Finnish into English by Lea Rissanen. – St. Isaac’s News, 2004, N:o 1, p. 17. (lyydinkielinen palvelus ym.)
P(ahomov), M(iikul). ’Ehtsluužb’ Tapiolan kirikössä. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 3-4, s. 65. (lyydinkielinen palvelus ym.)
Pahomov, Miikul. Ezmäzele karjalankielizele kniigale täüdüi 200 vuottu. – Oma Mua 26.2.2004, N:o 9 (690). (lyydinkielinen ehtoopalvelus ym.)
Pahomov, Miikul. Hengelliset käännökset ja karjalankielisen kirjallisuuden synty. – Ehtsluužb. Arkipäivän ehtoopalvelus ja rukouksia lyydin ja karjala-aunuksen kielellä: Käännösehdotus. Lüüdin da kard’al-anuksen kielele kiädänu Miikul Pahomov. Lüüdilaine Siebr. Helsingi 2005, s. 6–18.
Pahomov, Miikul. Karjalaisen kirjan 200-vuotisjuhla Tapiolan kirkossa. – Ortodoksiviesti, 2004, N:o 2, s. 4. (lyydinkielinen ehtoopalvelus ym.)
Pahomov, Miikul. Karjalan valistajien päivän… – Ortodoksiviesti, 2004, N:o 10, s. 6. (lyydinkielinen ehtoopalvelus ym.)
Pahomov, Miikul. Kiitos. – Ortodoksiviesti, 1999, N:o 7, s. 16.
Pahomov, Miikul. Lyydin kielen kehitys kaunokirjallisuudessa / Lüüdikielen kohendamiine literaturas / Lüüdi keele arõng kirändüsen / Development of the Ludic language in literature. – Kirändüs/kiil veidembüsen / Kirjandus/keel vähemuses. / Minority/literature/language. Toimõndanuq Jüva Sullõv. – Võro instituudi toimõndusõq / Publications of Võro institute 23. Võro 2009, s. 77-89.
Pahomov, Miikul. Tverinkarjalaisten puolesta rukoiltiin karjalaksi. – Ortodoksiviesti, 2003, N:o 10, s. 7. (lyydinkielinen palvelus)
Palveluskirja karjalaksi. – Aamun Koitto, 2006, N:o 13–14, s. 30.
Siili, Teppo. Ehtoopalvelus karjalaksi. – Aamun Koitto, 2008, N:o 14, s. 15.
Siili, Teppo. Ehtsluuzb. – Kirjat. – Ortodoksiviesti, 2008, N:o 6, s. 18.
Toimitus. Kuujärvi-ilta Tapiolan kirkossa. – Ortodoksiviesti, 2006, N:o 3, s. 9.
Voutilainen, Paavo. D’umalan Poig. – Oma Mua 5.8.1999, N:o 34 (450).
Voutilainen, Paavo. Kar-kar-karel’skij vopros. – Gubernija 26.8.1999.
Vuoristo, Sakari. Ensimmäinen hengellinen kirja ilmestynyt lyydiksi. – Karjalan Heimo, 2000, N:o 5-6, s. 81.
Õispuu, Jaan. Oma Mua lehten bibliogruafii 1990-2004. Tallinn 2006.
Õispuu, Jaan. Runoista romaaneihin. Tallinna 2006, s. 11, 87-94.

3.9. Lyydinkielisiä sanomalehtikirjoituksia. Lyydilaine-sanomalehden kirjoituksia

A: Assad. – Lyydilaine, 2008, N:o 1, kezakuu.
A: Kalendar’: vuoden aigad (vremena goda), nedalin päiväd (dni nedeli). – Lyydilaine, 2008, N:o 2, hein’kuu.
A: Muar’, Briga da sien’, Kala, Lind, Eläin, Puu. – Lyydilaine, 2008, N:o 3, ligakuu.
Artjuhin, Dmitrij. V pojiskah ljudikov. – Lyydilaine, 2008, N:o 3, ligakuu.
Deisijan Pekkon Sašši. Lesnaja apteka – Mecan optek. Lüüdilaine, 2005, s. 32.
Grigorjeva, Ol’ga. Maslenitsa v Mihailovskom. – Kul’tur. – Lyydilaine, 2009, N:o 5, sulakuu.
Grigorjeva, Ol’ga. ”Svežij veter” iz Karelii. – Lyydilaine, 2008, N:o 3, ligakuu.
Hyväd rahvaz!, ilmoituksia. – Lyydilaine, 2008, N:o 1, kezakuu.
Ilmoituž Ilmori-lageriš. – Lyydilaine, 2008, N:o 2, hein’kuu.
Jeršova, Roza; Trofimova, Paraskovja, Kuujärv. Meiden ”Pit’k Randaane”. – Oma Mua 27.1.1996, N:o 4 (267).
Jeršova, Roza; Trofimova, Paraskovja, Kuujärv. ”Mustan d’upkaažen mia ombliin…”. – Oma Mua 8.3.1996, N:o 10 (273).
Kasjanov, Sergei. Istoričeskij obzor. – Lyydilaine, 2008, N:o 4, tauvkuu.
Kasjanova, Tatjana. Razmyšljaja o buduščem. Spasskaja Guba: včera, segodnja, zavtra. ¬– Lyydilaine, 2008, N:o 2, hein’kuu.
Kalima, Jalo. Sananpouved, Priäža. – Lyydilaine, 2008, N:o 2, hein’kuu.
Kalendar’ na 2009 god. – Lyydilaine, 2008, N:o 4, tauvkuu.
Koval’čuk, Nadežda. Minun d’uured. – Lyydilaine, 2008, N:o 1, kezakuu.
Koval’čuk, Nadežda. Häjatam kiel’t, häjatam d’uured. – Kul’tur. – Lyydilaine, 2009, N:o 5, sulakuu.
Lehten toimišt. Kuni uskoda myö voim, sini eloksen tuohuz palau. Lyydilaažele Siebrale 10-vuodenpäiväkš. – Lyydilaine, 2008, N:o 4, tauvkuu.
Lehten toimituz [kirj. Miikul Pahomov]. Lugendkird’ lüüdin kielel om ilmestunu. – Lüüdilaine, 2007, s. 71.
Lukkareva, Klavdija. Armas babaine. – Oma Mua 15.1.1994, N:o 3 (162).
Lukkareva, Klavdija, Matroosa. Hyvä ristikanzu. – Oma Mua 9.10.1993, N:o 41 (148).
Lukkareva, Klavdija, Matroosa. Meiden kallis Kerttu. – Oma Mua 13.8.1994, N:o 32 (192).
Lukkareva, Klavdija, Matroosa. Rist’oin muistokse. – Oma Mua 8.4.1995, N:o 13 (225).
Miikulan Iivan, Obraman Fed’uun Miikul. Mecuuniim ja Vasl’an derein’. – Lüüdilaine, 2006, s. 53-55.
Obraman Fed’uun Miikul. Carelia-kultuurlehten lüüdinumer. – Lüüdilaine, 2007, s. 72.
Obraman Fed’uun Miikul. Kujärven kuulugu (Kujärven kalendar’). – Lüüdilaine, 2007, s. 31-32.
Obraman Fed’uun Miikul. Kujärven eht pidetihe Tapiolas. – Lüüdilaine, 2006, s. 73.
Obraman Fed’uun Miikul. Kümmenedž puheg. – Lüüdilaine, 2006, s. 62-64.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdilaižihe niškuo pagištihe Võros. – Lüüdilaine, 2006, s. 74.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdilaižiin paginad Muailmankongressas ja seminaras Helsingiš 2000. – Lüüdilaine, 2007, s. 6-16.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdimua 1994, päivnik.– Lüüdilaine, 2006, s. 48-52.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdimua 1994, päivnik II. – Lüüdilaine, 2007, s. 45-46.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdin kiel’ Suomes. Helsingin Lüüdin kielen kurs täitab 5 vuot.– Lüüdilaine, 2006, s. 19-21.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdin pajon CD ja kird’.– Lüüdilaine, 2006, s. 36.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdin päivän pruaznik. – Lüüdilaine, 2006, s. 73.
Obraman Fed’uun Miikul. Mikifor Vuaždärvilaine – lüüdilaine pühä miez.– Lüüdilaine, 2007, s. 28-30.
Obraman Fed’uun Miikul. Sambui Ingerin iän’. – Lyydilaine, 2008, N:o 4, tauvkuu.
Obraman Fed’uun Miikul. Siebralaižed mušteltihe Kujärven matkad. – Lüüdilaine, 2006, s. 74.
Obraman Fed’uun Miikul. Siebran matk Kujärvehe ja Süvärile. – Lüüdilaine, 2006, s. 75.
Obraman Fed’uun Miikul. Sambui Ingerin iän’. – Lyydilaine, 2008, N:o 4, tauvkuu.
Obraman Fed’uun Miikul, Čikinan Nata. Maija Kujärvilaažele täiduiž 80 vuot.– Lüüdilaine, 2006, s. 22-24.
Oma Mua –sanumleht’. ”Abiduotahek anuksilaižed lüüdilaižid?”– Lüüdilaine, 2007, s. 71.
Orav, alaine i niegl, satu. Lyydikš kiändž Lid’a Potašova, Kuujärvi. – Oma Mua 10.9.1994, N:o 36 (196).
Orav, alaine i niegl, suarn. Lyydikš kiändž Lidia Potašova, Kuujärvi. – Carelia, 2007, N:o 6, s. 155-156.
Orav, alaine i niegl, suarn. Lyydikš kiändž Potašovan Lid’a, Kuujärvi. – Oma Mua 1.10.1992, N:o 40 (95).
Pahomov, Juri. Uroki rodnogo jazyka v Mihailovskom. / Oman kielen urokad Kuujärves. – Lyydilaine, 2008, N:o 1, kezakuu.
Pahomov, Miikul. [Alkusanat]. – Deisijan Pekkon Paušin Mišši (kertoja). Deisijuun vahnad tiedod / Deisijan Pekon tiedot, Kuujärven kielennäytteitä. Haastatellut ja litteroinut Miikul Pahomov. – Lüüdilaine, 2006, s. 66-70.
Pahomov, Miikul. Kard’alan oza muuttujas muailmas. – Oma Mua 19.5.2005, N:o 19 (750); Lüüdilaine, 2005, s. 7.
Pahomov, Miikul. Kujärven kal‘hed pruaznikad. – Oma Mua 11.8.2005, N:o 31 (762).
[Pahomov, Miikul]. Lugijale. – Lüüdilaine, 2006, s. 2.
[Pahomov, Miikul]. Lugijale. – Lüüdilaine, 2007, s. 2.
Pahomov, Miikul. Lyydin kiel’ tšoma meile. – Kuibo elät, karjalaine? Punalippu, 1990, N:o 2, s. 183-185.
Pahomov, Miikul. Malitvod da D’umalan käsköd lüüdin kielel. – Oma Mua 15.10.1998, N:o 42 (408).
Pahomov, Miikul. Mikko Zelenskoi. – Oma Mua 12.8.1999, N:o 33 (451).
Pahomov, Miikul. Oigevus omale nimele. – Oma Mua 6.8.1992, N:o 32 (87).
Pahomov, Miikul. Omal kielel pyhäs sanas. – Oma Mua 2.11.1991, N:o 44 (47).
Pahomov, Miikul. Sanaine kieleh näh. – Oma Mua 18.12.1993, N:o 51 (158).
Pahomov, Miikul. Vladimir Brendojevan muštinpäiväks. – Oma Mua 8.10.1998.
Pahomov, Miikul; Potašova, Lid’a. Arbatused. ¬– Lyydilaine, 2008, N:o 1, kezakuu.
Pahomov, Väinö. Taukunan azund. – Lüüdilaine, 2005, s. 39.
Pahomov; Väinö. Väinö Pahomovan muštelmad. – Lyydilaine, 2008, N:o 3, ligakuu.
Pahomova, Maija; Pahomov, Miikul. Kujärven miehen pitk elontaibal. Obraman Fed’uun 100-vuodižpäiväks. – Oma Mua 4.2.1999, N:o 6 (424).
Pahomova, Veronika. Lyydilaažed IFUSCO-konferencijel. / Ljudiki na konferentsiji UFUSCO. – Lyydilaine, 2008, N:o 2, hein’kuu.
Pahomova, Veronika. Oma pruaznik Kuujärves. ¬– Lyydilaine, 2008, N:o 2, hein’kuu.
Pahomova, Veronika; Tabunova, Valentina. Iložen rahvahale andaj. Tatjana Gabukovan roindpäiväkš. – Lyydilaine, 2008, N:o 3, ligakuu.
Pahomova, Veronika; Tabunova, Valentina. Sanad hyväs ristikanzas (Lidia Potašovan muistolle). – Lyydilaine, 2008, N:o 1, kezakuu.
Pahomova, Veronika; Tabunova, Valentina. Tule, kuldaane, randaažel omad pajušt kuundel’maha… – Lyydilaine, 2008, N:o 1, kezakuu.
Parpola, Simo. Lyydilaine Siebr da lyydin kiel’. – Lyydilaine, 2008, N:o 1, kezakuu.
Patrakka, Marjukka. Oigeduz omah kieleh [Lyydintänyt Miikul Pahomov]. – Lüüdilaine, 2005, s. 3.
Petrova, Tatjana. Vozroždaja traditsiji prazdnikov. V Jurkostrove prošli ”Letniji Kuz’minki”. – Lyydilaine, 2008, N:o 2, hein’kuu.
Potašova, Lidia. Lüüdin kielen opastandaha niškuu. – Carelia, 2001, N:o 7, s. 80-82.
Potašova, Lidia; Pahomov, Vladimir, Kuujarv’. Himutaab sanda spassibo. – Oma Mua 5.8.1999, N:o 32 (450).
Potašova, Lidija; Pahomov, Vladimir. Pit’k randaane Rääkküläs… – Oma Mua 30.8.2001, N:o 35 (560).
”Skomorošinan” da Kuujärven ühtesruad. – Lyydilaine, 2008, N:o 1, kezakuu.
Sosnova, Ljudmila; d. Jurkostrov. V starinu jedali dedy. – Lyydilaine, 2008, N:o 3, ligakuu.
Tabunova, Valentina. Ilmori-lager’ Kuujärves. Kiel’lager’ yhtestab nuored da vahnad. – Lyydilaine, 2008, N:o 3, ligakuu.
Tabunova, Valentina. Myö IFESKO-konferencijel. / V Helsinki prošel forum studentov-finnougrovedov. – Lyydilaine, 2008, N:o 2, hein’kuu.
Tabunova, Valentina. Omik praud vaa ei? Nygyy neičukad pajataze kard’alaks pop-pajod. – Kul’tur. – Lyydilaine, 2009, N:o 5, sulakuu.
Toimituskunta [kirj. Miikul Pahomov]. Lukijalle.– Lüüdilaine, 2005, s. 2.
Toimituz [kirj. Miikul Pahomov]. ”Muutub rahvaz linduižiks…” – Lüüdilaine, 2007, s. 73-74.
Tšuburova, Alina. Karel’skaja molodjož pojet na rodnom jazyke. ¬– Lyydilaine, 2008, N:o 2, hein’kuu.
Tšuburova, Alina. Sohranim jedinstvo narodov. ¬– Lyydilaine, 2008, N:o 2, hein’kuu.
Tsykarev, Aleksei. Ljudiki po tu storonu granitsy. – Lyydilaine, 2008, N:o 1, kezakuu.
Tsykarev, Aleksei. Ljudiki „V kontakte“. – Lyydilaine, 2008, N:o 1, kezakuu.
Tsykarev, Aleksei. Lugijale. – Lyydilaine, 2008, N:o 1, kezakuu.
Tsykarev, Aleksei. Lugijale. – Lyydilaine, 2008, N:o 2, hein’kuu.
Tsykarev, Aleksei. Lugijale. – Lyydilaine, 2008, N:o 3, ligakuu.
Viglijeva, Marina. Lüüdiläzien Seuran uuzi julgavo. – Oma Mua 4.08.2005, N:o 30 (761).

3.10. Lyydinkielisestä lehdistöstä

Antonova, Natalja. Enzimäine lyydiläine lehti ilmah piästetty. – Oma Mua 2008, N:o 26 (910).
Filippova, Jelena. Lyydiläzet omua lehtie suamas. – Oma Mua 2008, N:o 6 (890).
Pahomov, Miikul. Lyydin kielen kehitys kaunokirjallisuudessa / Lüüdikielen kohendamiine literaturas / Lüüdi keele arõng kirändüsen / Development of the Ludic language in literature. – Kirändüs/kiil veidembüsen / Kirjandus/keel vähemuses. / Minority/literature/language. Toimõndanuq Jüva Sullõv. – Võro instituudi toimõndusõq / Publications of Võro institute 23. Võro 2009, s. 77-89.
Trofimova, Darja. Lyydiläiskarjalaisillakin on nyt oma lehtensä. – Karjalan Sanomat, 9.7.2008, N:o 27.
Viglijeva, Marina. Lüüdiläzien Seuran uuzi julgavo. – Oma Mua 4.08.2005, N:o 30 (761).

4. KANSANRUNOUS

Aukaisen sanaisen arkun. Hrestomatija po karelskomu fol’kloru dlja utshashtshihsja shkol Karel’skoj ASSR. Petrozavodsk 1991.
Aunuksen, Tverin- ja Novgorodin-Karjalan runot. Julkaissut A. R. Niemi. – Suomen Kansan Vanhat Runot II. Helsinki 1927.
Deisijan Pekkon Paušin Mišši (kertoja). Deisijuun vahnad tiedod / Deisijan Pekon tiedot, Kuujärven kielennäytteitä. Haastatellut ja litteroinut Miikul Pahomov. – Lüüdilaine, 2006, s. 66-70.
D’ekoin D’el’a, toimitti. Sinä – Kentjärven joučen… – Oma Mua 30.9.2004, N:o 40 (721).
Filippova, Anna; Vuažina, Priäžä. Bai, bai pikkaraiste lapsušte…, kehtolaulu. – Kuznetsova, Nadežda. Tuli uni uinottamah, piendy lastu magaittamah. – Oma Mua 30.4.1994, N:o 18 (178).
Fomina, Aleksandra. It’ku tütres. Äänittäneet Maija Pahomova ja Unelma Konkka. Litteroinut Miikul Pahomov. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 134.
Grogorjeva, Ol’ga. ”Svežij veter” iz Karelii. – Lyydilaine, 2008, N:o 3, ligakuu.
Jeršova, Roza; Trofimova, Paraskovja, Kuujärv. ”Mustan d’upkaažen mia ombliin…”. – Oma Mua 8.3.1996, N:o 10 (273).
Kalima, Jalo. Sananpouved, Priäža. – Lyydilaine, 2008, N:o 2, hein’kuu.
Karel’skie epitsheskie pesni. Predislovie, podgotovka tekstov i kommentarij V. J. Jevseeva. Leningrad 1950.
Karel’skie narodnyje skazki. Juzhnaja Karelija. Izdanie podgotovili U. S. Konkka, A. S. Tupitsyna. Leningrad 1967.
Karel’skie pritshitanija. Izdanie podgotovili A. S. Stepanova, T. A. Koski. Petrozavodsk 1976.
Karel’skie tšastuški / Karjalaisia lyhytpajoja. Sostavitel’ T. Koski / Laatinut Terttu Koski. Petrozavodsk 1985.
Karielazet šananpolvet, privutkat, arvautukšet. Luadi G. Makarov. Petrozavodska 1959.
Karjalais-suomalainen kansaneepos. 1. kirja. 2. kirja. – Epos narodov Jevrazii. Moskva 1994.
Karjalaisia arvoituksia. Laatinut N. Lavonen. Petrozavodsk 1982.
Karjalaisia arvoituksia ja sananlaskuja / Karelian riddles and proverbs / Karel’skie zagadki, poslovitsy, pogovorki. Podobral i proilljustriroval Dmitrij Moskin. Perevod: M. Pahomov (finskij jazyk). Petrozavodsk 2008.
Karjalan kansan runot I. Kalevalanaiheiset kertovaiset runot. Kokoonpannut V. Jevsejev. Tallinn 1976.
Karjalan kansan runot II. Muita kertovaisia runoja. Kokoonpannut V. Jevsejev. Tallinn 1980.
Karjalan laulajat. Toimituskunta: Pertti Virtaranta, Väinö Kaukonen, Matti Kuusi, Leea Virtanen. Helsinki-Tampere 1968.
Karjalan rahvahan runoja / Karel’skij fol’klor. Lukukirja / Hrestomatija. Izd. Podgotovila N. A. Lavonen. Petrozavodsk 1992.
Karjalazet sananlaskut da sananpiät. Petroskoi 2007.
Kolmanž poig, suarn. Saneli vuonnu 1964 M. I. Šatina Kondupohjan piirin Jerši-kyläspäi, kirjutettih mustoh A. Tupitsina da N. Kabanova. – Oma Mua 8.10.1992, N:o 41 (96).
Kujola, J. Aunuksen läänin karjalaisten arvoituksia ja sananlaskuja. – Virittäjä 1918.
Laiho, Lauri. Eteläisen Aunuksen kansanperinteestä. Havaintoja keruuretkeltäni Kuujärveltä Alavoisiin. – Suomalainen Suomi, 1942, N:o 8-9, s. 448-459.
Leskov, N. Sepuoi Ilmalline… – Zhivaja starina, 1893, III 4, s. 546-553.
Leskov, N. Zagadki korel Olonetskoi gub. – Zhivaja starina, 1893, IV, s. 532-540.
Loruja lyydin murteella. Kirjoittanut muistiin Niko Pahomov. – Kipinä, 1990, N:o 3, s. 16.
Lühidad pajod. Lüüdin kielel paindabaks vaumištii Lidia Potašova. – Oma Mua 5.8.1999, N:o 32 (450).
Lühüdad pajod – kuujärveläisiä tsastuskoja. Muistiin kirjoittaneet Potašovan Lid’a, Mitrijan Roza ja Vas’an Paša. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 136.
Lüüdin rahvahan epuz ”Sepuo Ilmaliine”. Epusen kogoho panij Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2007, s. 64-68.
Mironova, V. P. Anuksen karjalazien eeppizet pajot. Petroskoi 2006.
Mironova, Valentina. Kalevalua piemmö omannu. – Oma Mua 26.2.2004, N:o 9 (690). (mainitaan Nikolai Leskov).
Mustaparta, Jaana S. Pajod, lyydiläisiä lauluja. – Ortodoksiviesti, 2008, N:o 4, s. 19.
Obraman Fed’uun Miikul. Kujärven kuulugu (Kujärven kalendar’). – Lüüdilaine, 2007, s. 31-32.
Obraman Fed’uun Miikul. Kümmenedž puheg. – Lüüdilaine, 2006, s. 62-64.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdin oks Uralan kiel’kundan sugupuus / Lüüdi vetv’ v ural’skom rodovom dreve. – Lüüdilaine, 2007, s. 37-44.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdin pajon CD ja kird’.– Lüüdilaine, 2006, s. 36.
Obraman Fed’uun Miikul. Uralaižehe filosofijaha niškuo. / Uralilaisesta filosofiasta. – Lüüdilaine, 2007, s. 17-23.
Pahomov, Miikul. Kuujärvi ja sen naapuristo. – Lüüdilaine, 2005, s. 10-15.
Pahomov, Miikul. Uralilaisesta ajattelusta. Carelia, 2007, N:o 12, s. 140-.
Pahomov, Miikul; Potašova, Lid’a. Arbatused. ¬– Lyydilaine, 2008, N:o 1, kezakuu.
Pahomov, Miikul; Potašova, Lid’a. Kuujärven sananpouved. – Lyydilaine, 2008, N:o 4, tauvkuu.
Pahomov, Miikul; Potašova, Lid’a. Tauven arbatused. – Lyydilaine, 2008, N:o 4, tauvkuu.
Pahomova, Veronika; Tabunova, Valentina. Tule, kuldaane, randaažel omad pajušt kuundel’maha… – Lyydilaine, 2008, N:o 1, kezakuu.
Pahomovan Miikul. Lyydin kiel’ čoma meile. – Kuibo elät, karjalaine? Punalippu, 1990, N:o 2, s. 183-185.
Pit’k Randaane. Pajod. Lyydiläisiä lauluja / Ludian songs. Toimitus, lyydiläislaulujen litterointi, suomennokset ja artikkelit: Obraman Fed’uun Miikul. Maailman musiikin keskus, Lüüdilaine Siebr. Helsingi 2007.
Pajo lapsile (lyydin murdehel). Muštoks kirjutt’ Pahomovan Miikul. – Kipinä, 1991, N:o 11, s. 15.
Sananlaskuja Aunuksen Prääsästä. Kerännyt Anna Timofejevna Samsonova. Julkaissut ja selityksin varustanut G. N. Makarov. – SUSA, 1971, N:o 71, s. 1-27.
Sananpouved. Kend’är’v. – Lyydilaine, 2008, N:o 3, ligakuu.
Seppoi Ilmorin starina. Julkaissut D. E. D. Europaeus. – Suometar 5.10.1847, N:o 40.
Sepuoi Ilmalline pajas ruadau, kansanruno. – Oma Mua, 1997, N:o 7, 8, 10, 11.
Sinitskaja, Natalja. ”Pit’k Randaane” pajattau. – Oma Mua 9.4.2008, N:o 14 (898).
Stepanova, A.S. Epitsheskie pesni Juzhnoj Karelii. – Fol’kloristika Karelii. Petrozavodsk 1989, s. 48-81.
Turun Kateriina. Sepuoi Ilmalline, kalevalamittainen runo. Julk. ja alkusanat: Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2007, s. 58-63.
Turunen, Aimo. Onko lyydiläisalue täysin runoton? – Virittäjä 49 (1945), s. 244-248, 305.
Vattšijeva Anisja Vasiljevna. – Ivanov, A. A.; Titov, A. I. (Avtory-sostaviteli). Pisateli Karelii. Spravotshnik. Petrozavodsk 1980, s. 21-22.
Vattšijeva Anisja Vasiljevna. – Mishin, Armas (Aineiston koonnut). Neuvosto-Karjalan kirjailijat. Hakuteos. Petroskoi 1989, s. 200-201.
Virtaranta, Helmi. Sinipeukaloinen tyttö. Lyydiläisten, vienalaisten ja inkeriläisten kansansatujen mukaan. Porvoo 1957.
Virtaranta, Pertti. Lyydiläisiä tekstejä VI: Anna Vasiljevna Tšesnakovan kerrontaa ja itkuvirsiä. – SUST 218, Helsinki 1994.
Vuoristo, Sakari. Anna Vasiljevna, lyydiläinen itkuvirsiperinteen taitaja. – Karjalan Heimo, 1994, N:o 11-12, s. 187.

5. HISTORIA

Afanasjeva, A. I.; Morozov, K. A.; Epshtein, E. M. Istorija nashego kraja. Utshebnoje posobije dlja shkol Karel’skoj ASSR. Petrozavodsk 1973.
Afanasjeva, A. I.; Morozov, K. A.; Epshtein, E. M. Istorija nashego kraja S drevnejshih vremen do kontsa XIX veka. Utshebnoje posobije dlja srednej shkoly Karel’skoj ASSR. Petrozavodsk 1984.
Arheologitsheskije pamjatniki basseina Onezhskogo ozera. Petrozavodsk 1984.
Asiakirjoja Karjalan historiasta 1500- ja 1600-luvuilta III. Joensuu-Petroskoi 1993.
Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väenlaskun ainehiston mukaan) / Spisok naselennyh mest (Po materialam Perepisi 1933 g.). Karjalan ASNT. Julkaisija KSNT:n KTLH, Petroskoi 1935.
Bespjatyh, Ju. N.; Kovalenko, G. M. Karelia pri Petre I. Petrozavodsk 1988.
Detčujev, Boris. Karjalan muan da karjalazien ristimizes täüttüü 775 vuottu. – Oma Mua 24.10.2002, N:o 43 (620).
Detčujev, Boris. Karjalan muan kirikkölöin histouries. – Oma Mua 20.3.2003, N:o 12 (641).
Drevnij Olonets. Petrozavodsk 1994.
Karjalan A.S.N.T:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väenlaskun ainehiston mukaan) / Spisok naselennyh mest Karel’skoj ASSR (Po materialam Perepisi 1926 goda). Karjalan ASNT. K.A.S.N.T:n Tilastohallinnon laatima. Petroskoi 1928.
Kotškurkina, S. I. Jugo-vostotšnoje Priladožje v X-XIII vv. Akademia nauk SSSR, Karel’skij filial, Institut jazyka, literatury i istorii. Lenindrad 1973.
Kotshkurkina, S. I. Pamjatniki Jugo-vostotshnogo Priladozhja i Prionezhja X-XIII vv. Petrozavodsk 1989.
Kotškurkina, S. I. Sokrovištša drevnih vepsov. Petrozavodsk 1990.
Materialy svoda pamjatnikov istorii i kul’tury RSFSR. (Pamjatniki kul’tury). Karelskaja ASSR. – Ministerstvo kul’tury RSFSR. Nautshno-issledovatel’skij institut kul’tury. Ministerstvo kul’tury Karel’skoj ASSR. Trudy 58. Moskava 1977.
Matfijan D’oššin Väinö (kertoja). Paginad Kujärvehe niškuo, Kuujärven kielennäytteitä. Haastatellut ja litteroinut Miikul Pahomov. – Lüüdilaine, 2007, s. 53-57.
Miikulan Iivan, Obraman Fed’uun Miikul. Mecuuniim ja Vasl’an derein’.– Lüüdilaine, 2006, s. 53-55.
Muinaista ja vanhaa Itä-Karjalaa. Tutkielmia Itä-Karjalan esihistorian, kulttuurihistorian ja kansankulttuurin alalta. Toimittanut Suomen Muinaismuistoyhdistys. 1944.
Mullo, I. M. Pamjatniki i pamjatnye mesta Karelii. Petrozavodsk 1963.
Mullo, I. M. Pamjatniki istorii i kul’tury Karelii. Petrozavodsk 1984.
Mjuller, R. B. Otsheki po istorii Karelii XVI-XVII vv. Petrozavodsk 1947.
Obraman Fed’uun Miikul. Bjarmad – lüüdilaižiin amuine nimi / Bjarmy – legendarnoje imja
Lüüdi naroda. – Lüüdilaine, 2006, s. 42-44.
Obraman Fed’uun Miikul. Kümmenedž puheg. – Lüüdilaine, 2006, s. 62-64.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdilaižihe niškuo pagištihe Võros. – Lüüdilaine, 2006, s. 74.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdilaižiin paginad Muailmankongressas ja seminaras Helsingiš 2000. – Lüüdilaine, 2007, s. 6-16.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdin oks Uralan kiel’kundan sugupuus / Lüüdi vetv’ v ural’skom rodovom dreve. – Lüüdilaine, 2007, s. 37-44.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdin rahvahan sündünd. Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2006, s. 5-10.
Obraman Fed’uun Miikulan seminarpagin. – Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdilaižiin paginad Muailmankongressas ja seminaras Helsingiš 2000. – Lüüdilaine, 2007, s. 10-11.
Obraman Fed’uun Miikul. Mikifor Vuaždärvilaine – lüüdilaine pühä miez.– Lüüdilaine, 2007, s. 28-30.
Otsherki istorii Karelii. Tom I. Petrozavodsk 1957.
Pahomov, Miikul. Karjalan pyhiinvaeltajan muistiinpanoja. – Carelia, 2007, N:o 6, s. 61–62.
Pahomov, Miikul. Kuujärvi ja sen naapuristo. – Lüüdilaine, 2005, s. 10-15.
Pahomov, Miikul. Lüüdi rahva periolõminõ / Lüüdin rahvahan sündünd.– Õdagumeresoome kodo / Läänemeresoome kodu. Konvõrents Võrol, 19.-21. rehekuul 2006. Toimõndanuq Helen Koks ja Jan Rahman. – Võro instituudi toimõndusõq / Publications of Võro institute 20. Võro 2007, s. 147-153.
Pahomov, Miikul. Lyydin kansan alkuperästä. – Carelia, 2007, N:o 6, s. 32-36.
Pahomov, Miikul. Lyydin synty. – Carelia, 2000, N:o 4, s. 136-138.
Pahomov, Miikul. ”Oni prinedležat k čudskomu plemeni…”– Sever, 2000, N:o 7, s. 101–102; Lüüdilaine, 2005, s. 27-29; LiteraruS – Literaturnoje slovo, 2005 (leto), N:o 8, s. 22–24, 105.
Pahomov, Miikul. Zapiski Karel’skogo palomnika. Čast’ I. Karelia. / Karjalan pyhiinvaeltajan muistiinpanoja. Osa 1. Karjala.– Ortodoksiviesti, 2006, N:o 6, s. 26-27.
Pahomov, Miikul. Zapiski Karel’skogo palomnika. Čast’ II. Obitel’ Svjatoi Troitsy. / Karjalan pyhiinvaeltajan muistiinpanoja. Osa 2. Pyhän Kolminaisuuden luostari. – Ortodoksiviesti, 2006, N:o 7, s. 24-26.
Pistsovyje knigi Obonezhskoj pjatiny 1496 g. i 1563 g. Leningrad 1930.
Poselenija kamennogo veka i rannego metalla v Karelii. Petrozavodsk 1982.
Rossija. Polnoje geografitsheskoe opisanie nashego otetshestva. T. 3. Ozernaja oblast’. Sankt-Peterburg 1900.
Spisok naselennyh mest po svedenijam 1873 goda. Spiski naselennyh mest rossijskoj imperii. XXVII. Olonetskaja gubernija. Sankt-Peterburg 1879.
Spisok naselennyh mest Olonetskoj gubernii po svedenijam za 1905 god. Sostavil I. I. Blagoveštšenskij. Petrozavodsk 1907.
Voprosy izutshenija i izdanija pistsovyh knig i drugih istoriko-geografitsheskih istotshnikov. Tezisy dokladov i soobshtshenij IV Vserossijskogo nautshno-praktitsheskogo soveshtshanija. (Petrozavodsk, 27-31 maja 1991 g.). Petrozavodsk 1991.

6. ETNOGRAFIA

6.1. Yleistä

Deisijan Pekkon Sašši. Lesnaja apteka – Mecan optek. Lüüdilaine, 2005, s. 32.
Deisijan Pekkon Paušin Mišši (kertoja). Deisijuun vahnad tiedod / Deisijan Pekon tiedot, Kuujärven kielennäytteitä. Haastatellut ja litteroinut Miikul Pahomov. – Lüüdilaine, 2006, s. 66-70.
Enzimäine karjalazien taboin tutkii. – Oma Mua 6.9.1997, N:o 35 (350).
Feklistov, Vasilii. Karjalazen rahvahan poigu. Nikolai Leskov – karjalazien perindölöin tutkii. – Oma Mua 9.9.2004, N:o 37 (718).
Firsov, Vasili. Meijän Nikolai Leskov. 11. külmükuudu täüdüü 125 vuottu Nikolai Leskovan roindupäiväs. – Oma Mua 2.11.1996.
Firsov, Vasili. Nikolai Leskov. – Carelia, 2000, N:o 2, s. 106-108.
Klementjev, E. I. Karjalažet (Karely). Etnografitsheskij otsherk. Petrozavodsk 1991.
Kotškurkina, S. I. Narody Karelii: istorija i kul’tura. 2-je izdanie. Petrozavodsk 2005.
Firsov, Vasilij. Nash Nikolai Leskov. – Sever, 1999, N:o 12, s. 136-147.
Kert, Georgii. Oli Karjalan mua ainos mieles. Tunnetun kielentutkijan Filipp Fortunatovan mustokse. – Oma Mua 16.9.2004, N:o 38 (719).
Klementjev, E. I. Konkretno-sotsiologitsheskoje issledovanie jazykovyh protsessov v Karel’skoj ASSR (na materialah karel’skogo gorodskogo naselenija). – Voprosy sovetskogo finno-ugrovedenija: Arheologija, literaturovedenie, etnografia, fol’klor. (tezisy dokladov i soobshtshenij na XV Vsesojuznoj konferentsii po finno-ugrovedeniju, posvjashtshennoj 25-letiju Akademii nauk SSSR). Petrozavodsk 1974, s. 71-73.
Klementjev, J. I. Karjalazet. Histouriellis-etnografilline kuva. Petroskoi 2008.
Kosmenko, A. P. Pohjolan kuvioita. Karjalainen kansankirjonta. Petroskoi 1989.
Kosmenko, A. P. Ornamentatsija tkannyh izdelij karel Karel’skoj ASSR. XIX – natselo XX v. – Voprosy sovetskogo finno-ugrovedenija: Arheologija, literaturovedenie, etnografia, fol’klor. (tezisy dokladov i soobshtshenij na XV Vsesojuznoj konferentsii po finno-ugrovedeniju, posvjashtshennoj 25-letiju Akademii nauk SSSR). Petrozavodsk 1974, s. 75-77.
Kudel’nikov, Ivan. Elä da musta. (Aunuksen museo) – Oma Mua 2.7.1994, N:o 26 (186).
Kudel’nikov, Ivan. Muzeil 35 vuottu. (Aunuksen museo) – Oma Mua 26.2.1994, N:o 9 (169).
Leskov, N. F. Viänduoid. Svjatki v Korele. – Zhivaja starina, 1894, N:o 3-4.
Leskov, Nikolai. Karjalazien usko karun vägeh (livvikse). Valmisti Vasilii Firsov. – Oma Mua 13.4.2000, N:o 15 (490).
Leskov, Nikolai. Paha henki karjalaisten uskomuksissa. – Carelia, 2000, N:o 2, s. 112-115.
Leskov, Nikolai. Sünnünmuanaigu Karjalas. Kiändi ven’an kielespäi (livvikse) da valmisti painettavakse Ol’ga Pokornaja. – Oma Mua 28.12.1996, N:o 52 (315).
Leskov, Nikolai. Tutkimusmatkalla Aunuksen kuvernementissa kesällä 1892. – Carelia, 2000, N:o 2, s. 109-111.
Leskov, Nikolai. Viändyöid. – Carelia, 2000, N:o 2, s. 116-117.
Leskov-Korel’skij, N. F. – Doklad o pojezdke v Olonetskuju guberniju letom 1892 goda. – Firsov, Vasilij. Nash Nikolai Leskov. – Sever, 1999, N:o 12, s. 145-147.
Malmi, Viola. Narodnye igry Karelii. Petrozavodsk 1987.
Matfijan D’oššin Väinö (kertoja). Paginad Kujärvehe niškuo, Kuujärven kielennäytteitä. Haastatellut ja litteroinut Miikul Pahomov. – Lüüdilaine, 2007, s. 53-57.
Miikulan Iivan, Obraman Fed’uun Miikul. Mecuuniim ja Vasl’an derein’.– Lüüdilaine, 2006, s. 53-55.
Mironova, Valentina. Älgiät Sündüü suututakkua. – Oma Mua 1.1.2003, N:o 1 (630).
Narody Jevropeiskoi tshasti SSSR. II. Pod red. V. N. Belitser, N. I. Vorobjeva i dr. – Narody mira. Etnografitsheskije otsherki. Moskva 1964.
Obraman Fed’uun Maija (Maija Pahomova). O mužskoi odežde lyydi.– Lüüdilaine, 2005, s. 40-42.
Obraman Fed’uun Miikul. Bjarmad – lüüdilaižiin amuine nimi / Bjarmy – legendarnoje imja Lüüdi naroda. – Lüüdilaine, 2006, s. 42-44.
Obraman Fed’uun Miikul. Kujärven kuulugu (Kujärven kalendar’). – Lüüdilaine, 2007, s. 31-32.
Obraman Fed’uun Miikul. Kümmenedž puheg. – Lüüdilaine, 2006, s. 62-64.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdilaižihe niškuo pagištihe Võros. – Lüüdilaine, 2006, s. 74.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdin oks Uralan kiel’kundan sugupuus / Lüüdi vetv’ v ural’skom rodovom dreve. – Lüüdilaine, 2007, s. 37-44.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdilaižiin paginad Muailmankongressas ja seminaras Helsingiš 2000. – Lüüdilaine, 2007, s. 6-16.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdin rahvahan sündünd. Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2006, s. 5-10.
Obraman Fed’uun Miikul. Uralaižehe filosofijaha niškuo. / Uralilaisesta filosofiasta. – Lüüdilaine, 2007, s. 17-23.
Obraman Fed’uun Miikulan seminarpagin. – Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdilaižiin paginad Muailmankongressas ja seminaras Helsingiš 2000. – Lüüdilaine, 2007, s. 10-11.
Pahomov, Miikul. Kuujärvi ja sen naapuristo. – Lüüdilaine, 2005, s. 10-15.
Pahomov, Miikul. Lüüdi rahva periolõminõ / Lüüdin rahvahan sündünd.– Õdagumeresoome kodo / Läänemeresoome kodu. Konvõrents Võrol, 19.-21. rehekuul 2006. Toimõndanuq Helen Koks ja Jan Rahman. – Võro instituudi toimõndusõq / Publications of Võro institute 20. Võro 2007, s. 147-153.
Pahomov, Miikul. Lyydin kansan alkuperästä. – Carelia, 2007, N:o 6, s. 32-36.
Pahomov, Miikul. ”Oni prinedležat k čudskomu plemeni…”– Sever, 2000, N:o 7, s. 101–102; Lüüdilaine, 2005, s. 27-29; LiteraruS – Literaturnoje slovo, 2005 (leto), N:o 8, s. 22–24, 105.
Pahomov, Miikul. Uralilaisesta ajattelusta. Carelia, 2007, N:o 12, s. 140-.
Pamilo, Kosti. Sadaviisikümmendä Aunuksen Karjalan valokuvua suadu ruokkoh. – Oma Mua 2.7.1998, N:o 27 (393).
Patrakka, Marjukka. Kansanusko elää voimakkaana Aunuksen Kuujärvellä. – Karjala 7.4.2005, N:o 14.
Patrakka, Marjukka. Lyydiläisten talonpoikaiselämää. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 137-139.
Piiroinen, Erkki. Tsasounien Karjalassa. Pieksämäki 1984.
Pokrovskaja, I. P. Naselenie Karelii. Petrozavodsk 1978.
Surhasko, Ju. Ju. Karel’skaja svadebnaja obrjadnost’ (konets XIX – natshalo XX v.). Leningrad 1977.
Tarojeva, R. F. Material’naja kul’tura karel (Karel’skaja ASSR). Moskva-Leningrad 1965.
Volokoslavskaja, Natalja. Anuksen rahvahallizen muzein nügöine da huomispäivü. (Aunuksen museo) – Oma Mua 30.11.1996, N:o 48 (311).
V(uoristo), S(akari). Kuujärven pieni museo – käymisen arvoinen kohde. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 130-131.

6.2. Arkkitehtuuri

Kronqvist, I. Piirteitä Itä-Karjalan tšasouna- ja kirkkorakennuksista. – Muinaista ja vanhaa Itä-Karjalaa. Tutkielmia Itä-Karjalan esihistorian, kulttuurihistorian ja kansankulttuurin alalta. Toimittanut Suomen Muinaismuistoyhdistys. 1944.
Lindberg, Carolus; Hautala, Jouko. Aunuksen asunnoilla. WSOY 1943.
Orfinskij, V. Logika krasoty. Arhitekturnye novelly. Petrozavodsk 1982.

6.3. Lyydiläinen keittiö

Karel’skaja i finskaja natsional’naja kuhnja. Petrozavodsk 1997.
Nikolskaja, Roza. Karjalainen keittiö. Oulu 1990.
Pahomov, Väinö. Taukunan azund. – Lüüdilaine, 2005, s. 39.
Patrakka, Marjukka [toim. Miikul Pahomov]. Kuujärven lyydiläisten ruokataloudesta: Tulgat stolan taganaks! – Lüüdilaine, 2005, s. 33-39.
Sosnova, Ljudmila; d. Jurkostrov. V starinu jedali dedy. – Lyydilaine, 2008, N:o 3, ligakuu.

7. LYYDINMAA

7.1. Yleistä

Atlas Karel’skoj ASSR. Moskva 1989.
Artjuhin, Dmitrij. V pojiskah ljudikov. – Lyydilaine, 2008, N:o 3, ligakuu.
Berman, M. Na lyzhah po srednej Karelii. Petrozavodsk 1989.
Bljudnik, A. G.; Kotova, R. I.; Ogijenko, G. P. Mladshim shkol’nikam o Karelii. Kniga dlja tshtenija. Petrozavodsk 1970.
Geografija Karel’skoj ASSR. Utshebnoje nosobie dlja srednej shkoly. Petrozavodsk 1976.
Karel’skaja ASSR: Priroda. Hozjajstvo. Petrozavodsk 1986.
Obraman Fed’uun Miikul. Bjarmad – lüüdilaižiin amuine nimi / Bjarmy – legendarnoje imja
Lüüdi naroda. – Lüüdilaine, 2006, s. 42-44.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdimua 1994, päivnik.– Lüüdilaine, 2006, s. 48-52.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdimua 1994, päivnik II. – Lüüdilaine, 2007, s. 45-46.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdin oks Uralan kiel’kundan sugupuus / Lüüdi vetv’ v ural’skom rodovom dreve. – Lüüdilaine, 2007, s. 37-44.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdin rahvahan sündünd. Obraman Fed’uun Miikul. – Lüüdilaine, 2006, s. 5-10.
Obraman Fed’uun Miikul; Väisänen, Veli. Lyydiläiset ja heidän kielensä. / The Ludians and their language. – Pit’k Randaane. Pajod. Lyydiläisiä lauluja / Ludian songs. Toimitus, lyydiläislaulujen litterointi, suomennokset ja artikkelit: Obraman Fed’uun Miikul. Maailman musiikin keskus, Lüüdilaine Siebr. Helsingi 2007, s. 51-55.
Ozeretskovskij, N. J. Puteshestvie po ozeram Ladozhskomu i Onezhskomu. Petrozavodsk 1989.
Pahomov, Miikul. Kuujärvi ja sen naapuristo. – Lüüdilaine, 2005, s. 10-15.
Pahomov, Miikul. Lüüdi rahva periolõminõ / Lüüdin rahvahan sündünd.– Õdagumeresoome kodo / Läänemeresoome kodu. Konvõrents Võrol, 19.-21. rehekuul 2006. Toimõndanuq Helen Koks ja Jan Rahman. – Võro instituudi toimõndusõq / Publications of Võro institute 20. Võro 2007, s. 147-153.
Pahomov, Miikul. ”Oni prinedležat k čudskomu plemeni…”– Sever, 2000, N:o 7, s. 101–102; Lüüdilaine, 2005, s. 27-29; LiteraruS – Literaturnoje slovo, 2005 (leto), N:o 8, s. 22–24, 105.
Rugojev, Jaakko. Neuvosto-Karjalan näkymiä. Petroskoi 1964.
Sundelin, Apu. Karjalan järvet. – Karjalan Sanomat 6.9.1995.

7.2. Lyydinmaa kaunokirjallisuudessa

Avdyshev, Aleksej. Retshka Suna…, runo. – Serdtse moje. Petrozavodsk 1987, s. 132. (Suununjoki).
Glinka, F. N. Karelija. Opisatel’noje stihotvorenije v tshetyreh tshastjah. Petrozavodsk 1980.
Helo, Lea. Karjalan metsissä kasvaa paperia. (Katkelma samannimisestä lasten runokirjasta), runo. – Valittuja runoja. Petroskoi 1956, s. 163-165. (Kontupohja).
I. T. Agvehen lapsen laulu, runo. – Vapaa Karjala, 1942, N:o 26 (3.7.1942).
Jylhä, Yrjö. Laulu Kuujärvestä, runo. – Runoja, Helsinki 1944, s. 249-252.
Karelija v hudozhestvennoj literature. Petrozavodsk 1957.
Kiiranen, Juho. Koskien tarina, kertomus. – Tuuli yli salojen. 25 Karjalan kertojaa. Petroskoi 1967, s. 145-151.
Kujärvilaane, Maija (Maija Pahomova). Talisman, runosikermä. – Lüüdilaine, 2006, s. 32-33.
Leskov, Nikolai. Krigoi-prokuazu, suarnu. Kiändi karjalakse Larisa Nikitina. – Oma Mua 16.8.1997, N:o 32 (347); 23.8.1997, N:o 33 (348).
Leskov, Nikolai. Viizas Mačči, suarnu. Kiändi (livvikse) Ol’ga Pokornaja. – Oma Mua 9.11.1996, N:o 45 (308).
Obraman Fed’uun Miikul. Ja – Ljudik. – Mina – Lüüdikuo. – Lüüdilaine, 2006, s. 29.
Obraman Fed’uun Miikul. Olen Lyydikko. – Mina – Lüüdikuo. – Lüüdilaine, 2006, s. 28.
Pahomov, Miikul. Kaloja sääli, kertomus. – Carelia, 1989, N:o 3, s. 168.
Paustovskij, K. Sud’ba Sharlja Lonsevilja. Povest’. Petrozavodsk 1987.
Pekonen, Osmo. Lyydien lehto, runo. – Hiidenkivi, 1998, N:o 1, s. 2.
Pekonen, Osmo. Lyydien lehto, runo. – Keskisuomalainen 13.8.1995.
Pekonen, Osmo. Lyydien lehto, runo. – Pekonen, Osmo. Minä ja Dolly. Kolumneja, esseitä, runoja. Jyväskylä1999, s. 102-103.
Pulkin, Viktor. Proishozhdenie krasoty. Petrozavodsk 1979.
Pulkin, Viktor. Thsasha mastera. Passkazy o drevodel’tsah. Petrozavodsk 1990.
Rugojev, Jaakko. Kesäkuu Kentjärvellä, runo. – Omalla kynnöksellä: Runoja. Suomennoksia. Petroskoi 1972, s. 58-59. (Kenjärvi).
Sem’onov, P’otr. Kuujärven Ignoi, zuakkun. – Oma Mua 14.10.2004, N:o 42 (723).
Shoshin, Vladislav. Kontupohja, runo. – Rugojev, Jaakko. Omalla kynnöksellä: Runoja. Suomennoksia. Petroskoi 1972, s. 172-173.
Valjakka, Viktor. Kevät, runo. – Läpi liekkien. Runoja eri vuosilta. Petroskoi 1982, s. 4-5. (Suojunjoki).

7.3. KUUJÄRVI

7.3.1. Yleistä

Abashkin, A. V Mihailovskom, u ozera Dolgoje. – Leninskaja Pravda 31.12.1982, N:o 300.
Antonova, Natalja. Läpettäü kuudamaine Kuujärven pinnal. – Oma Mua 15.3.2001, N:o 11 (536).
Arefjeva, Ljubov. Kačo da vardoiče. – Oma Mua 26.8.1995, N:o 33 (245).
Deisijan Pekkon Paušin Mišši (kertoja). Deisijuun vahnad tiedod / Deisijan Pekon tiedot, Kuujärven kielennäytteitä. Haastatellut ja litteroinut Miikul Pahomov. – Lüüdilaine, 2006, s. 66-70.
Deisijan Pekkon Sašši. Lesnaja apteka – Mecan optek. Lüüdilaine, 2005, s. 32.
Filippova, Jelena. Kazanskoi pruazniekku Kuujärven rannoil. – Oma Mua, 2008, N:o 29 (913).
Filippovitš, Irina. Muinainen Aunuksenmaa: Karjalaiset ovat ystävällisiä ja vieraanvaraisia. – Karjalan Sanomat 23.8.1995, N:o 66 (14 669).
Haapaniemi, Mira. Aikamme lönnrotit. – Yliopisto, 1997, N:o 19, s. 64-66.
Hankkila, Juha. Kuujärvi-projektista uskotaan tulevan miljoonaluokan hanke. – Karjala 8.3.2001, N:o 10.
I. T. Agvehen lapsen laulu, runo. – Vapaa Karjala, 1942, N:o 26 (3.7.1942).
Jegorov, F. I. Olonets. Istoriko-krajevedtsheskij otsherk o gorode i rajone. Petrozavodsk 1959.
Jeroškin, Anatoli. Kuujärven kylän kuulumisia. – Karjalan Sanomat 13.11.1996, N:o 91 (14 797).
Jeršova, Rosa. Muistoja elämäntieltä sekä Novikuun kylästä. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 158.
Jylhä, Yrjö. Laulu Kuujärvestä, runo. – Runoja, Helsinki 1944, s. 249-252.
Karjalan Heimon vuosikertoja lahjaksi Kuujärven kirjastoon. – Karjalan Heimo, 2004, N:o 11–12, s. 172.
Kjuršunov, Vladimir. Kuujärvi – iloni ja murheeni. – Karjalan Sanomat 2.9.1998, N:o 70 (14 981).
Klemola, Raija. Kuujärvellä on menneisyys – onko sillä tulevaisuutta? – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 163-164.
Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10.
Küršunov, Vladimir. Ihalmo dai kibevüs – minun Kuujärv’. – Oma Mua 27.8.1998, N:o 35 (401).
Joensuussa oli ennen sota-vuosia 34 yksityistaloutta. Tiedot keräsi Vladimir Pahomov. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 164.
Leppänen, Virpi. Muaemän eloho nostatamiine / Maaäidin eloon herättäminen – Kertomus Kuujärvestä. – Lüüdilaine, 2007, s. 47-52.
Lohta Kuujärvestä. – Karjalan Sanomat 30.8.1997.
Lüüdilaine, 2005-2007. Lyydiläisen Seuran vuosijulkaisu.
Lyydiläismurretta magnetofoninauhalle. – Uusi Suomi 26.11.1972.
Lyytikäinen, Erkki. Laulu Kuujärvestä. – Hiidenkivi, 1997, N:o 6, s. 23.
Lyytikäinen, Erkki. Salon siimeessä viileä maa – lyydiläiskylä Karjalassa. – Kielisukulaisissa 2. Hiidenkivi, 1997, N:o 6, s. 22-23.
Matfijan D’oššin Väinö (kertoja). Paginad Kujärvehe niškuo, Kuujärven kielennäytteitä. Haastatellut ja litteroinut Miikul Pahomov. – Lüüdilaine, 2007, s. 53-57.
Miikulan Iivan, Obraman Fed’uun Miikul. Mecuuniim ja Vasl’an derein’.– Lüüdilaine, 2006, s. 53-55.
Miten Kuujärvelle pääsee? – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 164.
Mitin, I. I. dve izjuminki Južnoi Karelii. – Mitin, I. I. Карельские зарисовки. Ворота Карелии. Олонецкий район. – Elektronnaja versija žurnala ”Geografija”, 2006: geo.1september.ru/2003/28/3.htm
Obraman Fed’uun Maija (Maija Pahomova). O mužskoi odežde lyydi.– Lüüdilaine, 2005, s. 40-42.
Obraman Fed’uun Miikul. Kujärven eht pidetihe Tapiolas. – Lüüdilaine, 2006, s. 73.
Obraman Fed’uun Miikul. Kujärven kuulugu (Kujärven kalendar’). – Lüüdilaine, 2007, s. 31-32.
Pahomov, Miikul. Duhovnye korni lojanskih karel. – Sever, 1997, N:o 8, s. 139-144.
Pahomov, Miikul. Kuujärven kylien pruasniekkoja. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 164.
Pahomov, Miikul. Kuujärvi ja sen naapuristo. – Lüüdilaine, 2005, s. 10-15.
Pahomov, Miikul. Obraman Fedjuun muistelmia Kuujärven lyydiläismurteella. – Karjalan Heimo, 1993, N:o 7-8, s. 116-119.
Pahomov, Vladimir. Kuujärven tapahtumia vv. 1940-2003. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 159.
Pahomov, Väinö. Kuujärven asutut kylät. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 159.
Pahomov, Väinö. Kuujärven kunnailta. – Itämerensuomalaisten kansojen historiasta. Karjalan Heimo, 1995, N:o 7-8, s. 108-109.
Pahomov, Väinö. Taukunan azund. – Lüüdilaine, 2005, s. 39.
Pahomov, Väinö. Väinö Pahomovan muštelmad. – Lyydilaine, 2008, N:o 3, ligakuu.
Pahomova, Maija. D’ogensuu. Kuujärven Joensuun kylä vuosina 1938-1941. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 140-141.
Pahomova, Veronika. Oma pruaznik Kuujärves. ¬– Lyydilaine, 2008, N:o 2, hein’kuu.
Paloniemen kommuuni. Kommuunista kertoi Yrjö Tabunov, haast. Väinö Pahomov. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 158.
Patrakka, Marjukka. Elämää Kuujärven kunnailla. – Karjala 9.9.2004.
Patrakka, Marjukka. Kansanusko elää voimakkaana Aunuksen Kuujärvellä. – Karjala 7.4.2005, N:o 14.
Patrakka, Marjukka. Kuujärven lyydiläiset. – Joulukannel. Ajankohtaista karjalaista asiaa, 2004, N:o 4, s. 70–71.
Patrakka, Marjukka [toim. Miikul Pahomov]. Kuujärven lyydiläisten ruokataloudesta: Tulgat stolan taganaks! – Lüüdilaine, 2005, s. 33-39.
Sem’onov, P’otr. Kuujärven Ignoi. – Oma Mua 14.10.2004, N:o 42 (723).
Tabunova, Valentina. Ilmori-lager’ Kuujärves. Kiel’lager’ yhtestab nuored da vahnad. – Lyydilaine, 2008, N:o 3, ligakuu.
Vasiljev, A. I. Olonets. – Goroda i rajony Karelii. Petrozavodsk 1976.
(Vuoristo, Sakari). Kansikuva. – Karjalan Heimo, 2004, N:o 7-8, teksti s. 94.

7.3.2. Kuujärven kirkollinen elämä

Arefjeva, Ljubov. Ei sua! – Oma Mua 30.7.1994, N:o 30 (190).
Arefjeva, Ljubov. Kuujärven vahnu kalmužim. – Oma Mua 29.7.1995, N:o 29 (241).
Filippovitsh, Irina. Traktorit kyntivät kalmiston pelloksi. Hätähuuto tuli Helsingin Sanomien kautta. – Karjalan Sanomat 30.7.1994.
Haavio, Martti. Lyydiläisten lintukoto Kuujärven laaksossa. – Uusi Suomi 3.12.1941.
International ortodox events.– St. Isaac’s News, 2006, N:o 2, p. 16.
Kulikajev, S. Gor’kaja pamjat’ zemli. – Severnyi Kurjer 30.7.1994, N:o 145.
Kulikajev, S. Vandalizm na pogoste. – Severnyi Kurjer 21.7.1994, N:o 138.
Kuujärven kirkon vihkiäisjuhla… – Karjalan Heimo, 2005, N:o 5-6, s. 71.
Kuujärves rodieu Jumalankodi. – Oma Mua 13.5.2004.
Obraman Fed’uun Miikul. Kujärven kuulugu (Kujärven kalendar’). – Lüüdilaine, 2007, s. 31-32.
Obraman Fed’uun Miikul. Mikifor Vuaždärvilaine – lüüdilaine pühä miez.– Lüüdilaine, 2007, s. 28-30.
Obraman Fed’uun Miikul. Siebran matk Kujärvehe ja Süvärile. – Lüüdilaine, 2006, s. 75.
Pahomov, Miikul. Duhovnye korni lojanskih karel. – Sever, 1997, N:o 8, s. 139-144.
Pahomov, Miikul. Kujärven kal’hed pruaznikad. – Oma Mua 11.8.2005, N:o 31 (762).
Pahomov, Miikul. Kuujärven kirkko voi hyvin. – Ortodoksiviesti, 2008, N:o 4, s. 19.
Pahomov, Miikul. Kuujärven kylien pruasniekkoja. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 164.
Pahomov, Miikul. Lyydiläispyhittäjän paluu. / Prp. Nikifor vernetsja k svoim zemljakam.– Ortodoksiviesti, 2007, N:o 8, s. 24.
Pekonen, Osmo: Lyydien lehto, runo. – Hiidenkivi, 1998, N:o 1, s. 2.
Rouhe, Yrjö. Lyydiläisten pyhä paikka häpäistiin. Kuujärven kolhoosi Itä-Karjalassa kynti vainajien luut pellonpientareille. – Helsingin Sanomat 7.7.1994, s. A5.
Selin, Kai. Virgin Mary – the patroness of Carelia. – St. Isaac’s News, 2007, N:o 1, p. 17–18.
Selostus Kuujärven alueen kirkoista ja rukoushuoneista vuodelta 1943. Laatinut pastori Niilo Ryymin. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 153.
Toimitus. Kuujärvi-ilta Tapiolan kirkossa. – Ortodoksiviesti, 2006, N:o 3, s. 9.
Viglijeva, Marina. Kirikön kellot soitetah Kuujärves. – Oma Mua 28.7.2005, N:o 29 (760).
V(uoristo), S(akari). (Kuujärven kirkko…) – Karjalan Heimo, 2004, N:o 7-8, s. 112. (kirkon kuva)
V(uoristo), S(akari). Kuujärven kirkonrakennustyömaa odottaa ensi kevättä. – Karjalan Heimo, 2004, N:o 11–12, s. 170.

7.3.2a. Julkaisemattomia arkistomateriaaleja

Kantseljarija Olonetskoj gubernii. 17 nojabrja 1856 goda. Lojanskij pogost. – TsGA RK, f. 1., op. 46, ed. hr. 21/219.
Vedomost’ o tserkvi Svjatitelja i Tshudotvortsa Nikolaja Olonetskogo ujezda Pagatshenskogo pogosta za 1845 god. N:o 24. – TsGA RK, f. 25, op. 12, ed. hr. 13/1.
Vedomost’ o tserkvi Svjatitelja i Tshudotvortsa Nikolaja Olonetskogo ujezda Soginskogo pogosta za 1845 god. N:o 23. – TsGA RK, f. 25, op. 12, ed. hr. 13/1.
Vedomost’ o tserkvi Svjatitelja i Tshudotvortsa Nikolaja Olonetskogo ujezda Soginskogo pogosta za 1848 god. N:o 21. – TsGA RK, f. 25, op. 12, ed. hr. 16/83.
Vedomost’ o tserkvi Svjatogo Velikomutshenika Georgija Olonetskogo ujezda Lojanskogo pogosta za 1845 god. N:o 25. – TsGA RK, f. 25, op. 12, ed. hr. 13/1.
Vedomost’ o tserkvi Svjatogo Velikomutshenika Georgija Olonetskogo ujezda Lojanskogo pogosta za 1848 god. N:o 18. – TsGA RK, f. 25, op. 12, ed. hr. 16/83.

7.3.3. Jatkosota

Agvehen eläjät sota-aikana. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 153.
Arkistoje kätköistä. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 159.
Aronen, Eeva-Kaarina. Aunus – kadonnut unelmamme. – Helsingin Sanomat. Kuukausiliite, 1993, N:o 5 (6.3.1993).
Aunuksen radio: episodi yleisradiotoiminnan historiasta. – Iisalmen Sanomat 22.6.1994, N:o 165.
Feklistov, Nikolai. Muistoja lapsuus- ja kouluvuosilta. – Carelia, 2002, N:o 12, s. 115-121.
Filippovitsh, Irina. Zoja Kalikanova: Tieto tuntemattomien suomalaissotilaiden haudoista ei anna rauhaa. – Karjalan Sanomat 21.4.1994.
Haavio, Martti. Lyydiläisten lintukoto Kuujärven laaksossa. – Uusi Suomi 3.12.1941.
Haavio, Martti. Me marssimme Aunuksen teitä. Helsinki-Porvoo 1969.
Hölsä, Martti. Kouluolot Kuujärvellä suomalaismiehityksen aikana 1941-1944. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 148-153.
Kalevala-juhlia Itä-Karjalassa. – Itä-Karjalan kuulumisia. – Vapaa Karjala, 1943, N:o 12 (19.3.1943).
Kesän kuulumisia Kuujärveltä. – Vapaa Karjala, 1943, N:o 29.
Kinnunen, Leevi. Laulu Karjalan Katjuusasta. Oulu-Ylivieska 1972.
Kirillov, Sulo. Suomalaiset Karjalassa sotavuosina. – Vienan Karjala 28. tuiskukuuta 2002, N:o 4 (53).
Kolomainen, Robert. Koulu sodassa. – Carelia, 2002, N:o 12, s. 106-112.
Koskettava elokuva. – Me Naiset, 1993, N:o 12, s. 18.
Kuujärven alue. Väestö ja kansallisuus v. 1942. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 165.
Kuujärven ensimmäiset sankarihautajaiset. – Vapaa Karjala, 1943, N:o 37 (10.9.1943).
Kuujärven kirje. – Itä-Karjalan kuulumisia. – Vapaa Karjala, 1942, N:o 31 (7.8.1942)
Kuujärven valistustalon vihkiäistilaisuus 16.5.1943 – Vapaa Karjala, 1943.
Kuusi, Toivo. Kirje 6.12.1941. – Kahden perheen kenttäpostia 1940-1944. Helsinki 1993.
Leino, Eino. Lyhyet opetustalkoot Itä-Karjalassa. Stalinin lasten käännytystyöstä 60 vuotta. – Apu 28.9.2001, N:o 39, s. 71-75.
Paavolainen, Olavi. Synkkä yksinpuhelu. Porvoo 1946.
Pekonen, Osmo. Rintamakatsaus. – Hiidenkivi, 1998, N:o 6, s. 24.
Repo, Pauli. Kuujärven muistoja sota-ajalta. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 142-147.
Repo, Pauli; Tuula. Kuujärvi. – Itä-Karjalan kaupunkejä ja kyliä. Vapaa Karjala, 1942, N:o 26 (3.7.1942).
Ryymin, Niilo. Selostus Kuujärven alueen kirkoista ja rukoushuoneista vuodelta 1943. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 153.
Streng, Matti. Kuujärven kuulumisia eli muistiinpanoja sota-ajalta. – Carelia, 2001, N:o 12, s. 14-25.
Suomalaissotilaiden hautoja pitäisi kunnostaa. – Karjalan Sanomat 4.8.1994.
Turunen, Aimo. Nuoruus rauhan ja sodan Karjalassa. 1990.
Mäkelä, Mauno. Äänislinnan Yhteislyseon viimeisen lukuvuoden pättymisestä 60 vuotta. – Karjalan Heimo, 2004, N:o 7–8, s. 102–103.

7.3.4. Matkakertomukset

Filippova, Jelena. Kuni kuulub oma kiel’, sini eläb rahvahan miel’! – Oma Mua 26.8.2004, N:o 35 (716).
Filippova, Leena. ”Kuni kuuluu oma kieli, sini elää rahvaan mieli!” – Lüüdilaine, 2005, s. 19-20.
Gabukov, Dima. Udivitel’nyi pohod v Njuhovo. – Olonija 5.2.1999, N:o 9-10.
Hassinen, Leino. Idän uusi aamu – Inkerin kirkon nousun vuodet.
Koskela, Alpo. Muuan veteraanimatka Suomesta Syvärille. – Kalajokilaakso 6.9.1997.
Kämäräinen, Aune. Kuujärven kunnaat, Kuujärven kuu. – Lohjan Kesä / Lojo Sommar 5.8. – 20.8.2000.
Kämäräinen, Aune. Maalauksellisia kokemuksia Kuujärveltä. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 155-158.
Laine, Antti. Kohtaamisia Karjalassa. – Karjala 5.9.1996.
Pirhonen, Arvo. Tuntemattomat sotilaat muistojen maisemissa. – Karjala 28.7.1994.
Rissanen, Jukka. Laulu Kuujärveltä. – Joulupaketteja heimoveteraaneille Karjalaan. – Mäntsälä 8.12.2003.
Obraman Fed’uun Miikul. Siebralaižed mušteltihe Kujärven matkad.– Lüüdilaine, 2006, s. 74.
Obraman Fed’uun Miikul. Siebran matk Kujärvehe ja Süvärile. – Lüüdilaine, 2006, s. 75.
Pahomov, Miikul. Karjalan pyhiinvaeltajan muistiinpanoja. – Carelia, 2007, N:o 6, s. 61–62.
Pahomov, Miikul. Zapiski Karel’skogo palomnika. Čast’ I. Karelia. / Karjalan pyhiinvaeltajan muistiinpanoja. Osa 1. Karjala.– Ortodoksiviesti, 2006, N:o 6, s. 26-27.
Pahomov, Miikul. Zapiski Karel’skogo palomnika. Čast’ II. Obitel’ Svjatoi Troitsy. / Karjalan pyhiinvaeltajan muistiinpanoja. Osa 2. Pyhän Kolminaisuuden luostari. – Ortodoksiviesti, 2006, N:o 7, s. 24-26.
Terveisiä Kuujärven kunnailta. – Karjalan Heimo, 2000, N:o 7-8, s. 108.
Trofimov, Santeri. Vai hierut elavutetah rahvahan. – Oma Mua 17.12.1992, N:o 51 (106).

7.3.5. Henkilöt

Andrianova, Galina. Karjalaisen suurperheemme tarina. – Carelia, 2003, N:o 7, s. 135-146.
Andrianova, Galina. Valoisia koulumuistoja. – Carelia, 2002, N:o 12, s. 113-114.
Filippova, Jelena. ”Pohjaine tiähti” tuaste Komin mual. – Oma Mua 1.4.2009, N:o 12 (948).
Filippova, Jelena. Toine igä annettu eliä. – Oma Mua 20.1.2005, N:o 2 (736).
Fjodorova, Praskovja. Igä annettu lapsile. – Oma Mua 30.10.1993, N:o 44 (151).
Koval’čuk, Nadežda. Minun d’uured. – Lyydilaine, 2008, N:o 1, kezakuu.
Kudel’nikov, Ivan. Pajattai pereh. – Oma Mua 8.10.1994, N:o 40 (200).
K’uršunov, Vladimir. Lükküü teile, zeml’akakset! – Oma Mua 31.10.2002, N:o 44 (621).
Kuujärveläinen, Maija; Kuujärvi, Kaj. Hän palveli Karjalan maata. Feodor Pahomovin syntymän 100-vuotispäiväksi. – Karjalan Sanomat 24.2.1999.
Kuujärveläinen, Maija; Kuujärvi, Kaj. Kuujärven miehen pitkä taival. Feodor Pahomovin syntymästä 100 vuotta. – Karjalan Heimo, 1999, N:o 1-2, s. 36.
Merkkipäiviä. Paula Klemola. – Karjalan Heimo, 2004, N:o 11–12, s. 173.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdilaižiin paginad Muailmankongressas ja seminaras Helsingiš 2000. – Lüüdilaine, 2007, s. 6-16.
Pahomova, Maija; Pahomov, Miikul. Kujärven miehen pitk elontaibal. Obraman Fed’uun 100-vuodižpäiväks. – Oma Mua 4.2.1999.
Pahomova, Veronika; Tabunova, Valentina. Iložen rahvahale andaj. Tatjana Gabukovan roindpäiväkš. – Lyydilaine, 2008, N:o 3, ligakuu.
Pahomova, Veronika; Tabunova, Valentina. Sanad hyväs ristikanzas (Lidia Potašovan muistolle). – Lyydilaine, 2008, N:o 1, kezakuu.
Paula – karjalaisuuden mallikuva – mutta paljon muutakin. – Pogostan Sanomat 13.10.1994, N:o 80.
Petrova, Nina. ”Hotelos’ by vseh poimenno nazvat’…” – Kooperator. Novoje Vremja, mart 1999, N:o 7-10, s. 6.
Runonlaulajan pirtti täyttää tänä kesänä 30 vuotta. – Pogostan Sanomat 19.5.1994, N:o 38.
Räty, Jouko. Paula kahdessa Karjalassa. – Kalevalaisten Naisten Liitto. Imatra 1999.
Siekkinen, Jorma. Jokaisen maakunnan on nyt vahvistettava omaa perinnettään. Ilomantsin Runo-Pertin emäntä Paula Klemola juhlii 70-vuotispäiviään. – Karjalainen 9.10.1994.
Toimituz [kirj. Miikul Pahomov]. ”Muutub rahvaz linduižiks…” – Lüüdilaine, 2007, s. 73-74.
Tšikina, Natalia. Karjalankielisen kirjallisuuden nykytila. 2. luku. Karjalan kielen lyydiläismurteella ilmestyvän kirjallisuuden nykytila. – Carelia, 2007, N.o 6, s. 112-124.
Tsykarev, Aleksei. Miikul Pahomov ja lyydiläisyyden kohtalot. – Carelia, 2007, N:o 6, s. 97-99.
Valjakka, Viktor. Vaiherikas elämäntaival. – Vuosien varrelta. – Neuvosto-Karjala 2.2.1979.
Vuoristo, Sakari. Paulan 70-vuotispäivää juhli koko Ilomantsi. – Karjalan Heimo, 1994, N:o 11-12, s. 190.

7.3.5a. Maija Fedjuuntytär Pahomova (31.7.1926 – 12.7.2003)

31 ijulja. – Gorod 26.7.2000, N:o 23 (40), s. 20.
Djakov, Aleksandr. Neutomimyi issledovatel’. Mysli o sebe, nauke i literature. – Karelija 1.8.1996, N:o 84 (379); 3.8.1996, N:o 85 (380).
Filippovitš, I. Studenty vojennoi pory vosstanavlivali gorod. – MG 28.2.1995.
Filippovitš, Irina. Valoisia nuoruusajan muistelmia. Kaupunki jälleenrakennettiin yhteisvoimin. – Karjalan Sanomat 8.3.1995, N:o 19 (14 622).
Hüvittelemmö Maija Pahomovua. – Oma Mua 29.7.1999, N:o 31 (449).
Kaipiainen, Irma. Kirjallisuuden tutkija. – Neuvosto-Karjala 24.12.1982.
Karjalan Heimo, 2003, N.o 7-8, s. 120. (nekrologi)
Kostin, Ivan. Zorkoje pero literaturoveda. K 75-letiju Maiji Pahomovoi. – MG 16.8.2001, N:o 33.
K’uršunov, Vladimir (valmisti). Karjalan merkkipäivät. – Oma Mua 15.7.2004, N:o 29 (710).
Kuoli tundiettu lit’eratuuran tutkiju. – Oma Mua 17.7.2003, N:o 29 (658).
M. F. Pahomova. – Bibliographia Studiorum Uralicorum (1917-1987). IV Literary criticism. Helsinki 1993, s. 185, 332, 337.
Maija Pahomova on poissa. – Karjalan Sanomat 16.7.2003.
Maija Pahomova on siirtyn tuonilmasih. – Vienan Karjala 24.7.2003, N:o 14.
Maija Pahomovan muistoksi. – Carelia, 2003, N:o 8, s. 159.
Markova, Jelena. Maijan nimeä kantava uisko. – Carelia, 2006, N:o 7, s. 132-133.
Markova, Jelena. Plavina po imeni Maija. – Severnyi Kurjer 31.7.2001, N:o 42.
Melentjeva, Olga. Lyydiläini tutkija Maija Pahomovalla. Onnie, lykkyö ta pitkyä ikyä päivänsankarilla! – Vienan Karjala 9.8.2001, N:o 15 (40).
Mishin, Armas. Kuujärveläinen Maija. – Carelia, 1997, N:o 3, s. 75-78.
Mishin, Armas. Kirjallisuuksien uuttera tutkija. – Karjalan Sanomat 9.8.2006.
Mishin, Armas. Voploshtshennyje zamysly. – Severnyi Kurjer 26.7.1996.
Nesvitski, Mikko. Uranuurtajana kirjallisuustieteessä. – Karjalan Sanomat 28.7.2001, N:o 56 (15 275).
Obraman Fed’uun Miikul, Čikinan Nata. Maija Kujärvilaažele täiduiž 80 vuot.– Lüüdilaine, 2006, s. 22-24.
Pahomov, Miikul; perevodtšik stihov V. E. Brendojeva. Vladimir Brendojev. Predislovie perevodtšika. – Iz karel’skoi poezii. – LiteraruS, 2008, № 4 (21) (zima), s. 84-86.
Pahomova Maija Fjodorovna. – Ivanov, A. A.; Titov, A. I. (Avtory-sostaviteli). Pisateli Karelii. Spravotshnik. Petrozavodsk 1980, s. 104-105.
Pahomova Maija Fjodorovna. – Mishin, Armas (Aineiston koonnut). Neuvosto-Karjalan kirjailijat. Hakuteos. Petroskoi 1989, s. 114-115.
Prušinskaja, Natalja. Luomistyön into ei sammu. Maija Pahomova on kirjallisuusinstituutin uupumaton tutkija. – Karjalan Sanomat 31.7.1996, N:o 61 (14 767); 3.8.1996, N:o 62 (14 768).
Tasavallan historia. – Karjalan Sanomat 25.7.1998, N:o 59 (14 970).
Tasavallan historia. – Karjalan Sanomat 24.7.1999, N:o 57 (15 072).
Õispuu, Jaan. Runoista romaaneihin. Tallinna 2006, s. 11.

7.3.6. Kuujärven koulu. Lyydin kielen opetus

100 let Mihailovskoi škole. – Olonija 5.2.1999, N:o 9-10.
Harakka, Paavo. Karjalan Sivistysseuran Heimopäivät Nurmeksessa. – Karjala 7.4.2005, N:o 14.
K’uršunov, Vladimir. Kuujärven keskiškola täüttäü 100-vuottu. – Oma Mua 4.2.1999.
Kyršunov, Vladimir. Kuujärven keskikoulu 100-vuotias. – Karjalan Sanomat 20.2.1999.
Pahomov, Juri. Uroki rodnogo jazyka v Mihailovskom. / Oman kielen urokad Kuujärves. – Lyydilaine, 2008, N:o 1, kezakuu.
Pahomova, Maija. Kuujärven keskiškola täüttäü 100-vuottu. – Oma Mua 4.2.1999.
Pahomova, Maija. Opettajasuku Kuujärveltä. – Carelia, 1997, N:o 7, s. 114-116.
Pahomova, Maija. Zotikovy iz Olonii. – Litsej, 1997, N:o 7-8.
Pahomova, Veronika; Tabunova, Valentina. Sanad hyväs ristikanzas (Lidia Potašovan muistolle). – Lyydilaine, 2008, N:o 1, kezakuu.
Popov, V. S jubilejem! – Olonija 12.2.1999.
Potašova, Lidia. Lüüdin kielen opastandaha niškuu. – Carelia, 2001, N:o 7, s. 80-82.
Potašova, Lidia. Lyydin kielen tulevaisuus huolestuttaa. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 160.
Prazdnik na slavu. – Olonija 12.2.1999.

7.3.7. Pitk Randaane -perinneryhmä

Folkloorujoukko Kuujärvelpäi. – Oma Mua 9.9.1995, N:o 35 (247).
Grogorjeva, Ol’ga. ”Svežij veter” iz Karelii. – Lyydilaine, 2008, N:o 3, ligakuu.
Jeršova, Roza; Trofimova, Paraskovja, Kuujärv. Meiden ”Pit’k Randaane”. – Oma Mua 27.1.1996, N:o 4 (267).
Kuujärveläinen, Maija. Nashi zemljaki na stsene Esplanadi. – Olonija 30.1.1996.
Miettinen, Helena. Laulavat lyydit. – Inkerin kulttuurikanava. Inkerin kulttuuriseura ry:n vuosijulkaisu 1996, s. 12-13.
Mustaparta, Jaana S. Pajod, lyydiläisiä lauluja. – Ortodoksiviesti, 2008, N:o 4, s. 19.
Pahomov, Miikul. Kuujärven folkloreryhmä Pit’k randaane. – Karjalan Sanomat 10.3.1994, N:o 28 (14 483).
Pahomov, Miikul; perevodtšik stihov V. E. Brendojeva. Vladimir Brendojev. Predislovie perevodtšika. – Iz karel’skoi poezii. – LiteraruS, 2008, № 4 (21) (zima), s. 84-86.
Pahomova, Veronika; Tabunova, Valentina. Tule, kuldaane, randaažel omad pajušt kuundel’maha… – Lyydilaine, 2008, N:o 1, kezakuu.
Pit’k Randaane. Pajod. Lyydiläisiä lauluja / Ludian songs. Toimitus, lyydiläislaulujen litterointi, suomennokset ja artikkelit: Obraman Fed’uun Miikul. Maailman musiikin keskus, Lüüdilaine Siebr. Helsingi 2007.
Pit’k randaane -ryhmä. Kiitoskirje. Karjalan Sanomat 24.1.1996, N:o 7 (14 713).
Potašova, Lidia; Pahomov, Vladimir. Himutaab sanda spassibo. – Oma Mua 5.8.1999, N:o 32 (450).
Praasniekka-perinne kiinnosti. Karjalaisuutta ja ortodoksisuutta juhlittiin sävelin ja sanoin. – Kymen Sanomat 16.8.1995.
Romppanen, Helena. Kulttuurit kohtasivat Ilomantsissa. – Aamun Koitto, 2004, N:o 16, s. 15.
Saastamoinen, Ilppo. Aunuksen itkujen talletusmatka. – M. A. Castrenin Seura. Jäsentiedote, 2004, N:o 3, s. 9.
Sinitskaja, Natalja. ”Pit’k Randaane” pajattau. – Oma Mua 9. 4.2008, N:o 14 (898).
”Skomorošinan” da Kuujärven ühtesruad. – Lyydilaine, 2008, N:o 1, kezakuu.
Sota-ajan lauluja. – Salonjokilaakso 25.3.2004, N:o 12.
Suvenmaa, Irmeli. Asemiesilta palautti elävästi mieleen lapsuusmuistot ja sodan viihdekiertueet. – Salon Seudun Sanomat 28.3.2004, N:o 87.
Toimituz [kirj. Miikul Pahomov]. ”Muutub rahvaz linduižiks…” – Lüüdilaine, 2007, s. 73-74.
Valokuva. – Karjalan Heimo, 2000, N:o 7-8, s. 89.

7.4. MUU LYYDILÄISALUE

Ala-Viitana (Alaisakja)
Makarov, Viktor. Šuojund’ogen randal. – Oma Mua 14.5.1991, N:o 19 (22).
Romanov, Vladimir. Ei pie varata vaigevuksii. – Oma Mua 4.08.2005, N:o 30 (761).

Haljärvi
Puoroin Lena. ”Kus löüdüs vie rakkahem randu…”- Oma Mua 16.9.2004, N:o 38 (719).

Honkaselkä
Baltazar, Ljubov. Kyläs lopui ruado. – Oma Mua 5.2.1994, N:o 6 (165).
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdimua 1994, päivnik.– Lüüdilaine, 2006, s. 48-52.

Ilemselkä
Arefjeva, Ljubov. Rakkahan ruavon n’erokas ruadai. – 24.12.1994, N:o 51 (211).
(Pjotr Trošev). – Oma Mua 2.7.1994, N:o 26 (186).
Trošev, Viktor. (Ilemselkä). – Oma Mua 10.9.1992, N:o 37 (92).
(Viktor Trošev). – Oma Mua 6.5.1995, N:o 17 (229).

Jallahti
Ljujeva, Natalja. Tyyni Jalguba ongelmiensa kurimuksessa. – Karjalan Sanomat 30.9.2000.

Jekunniemi
Külän endizet päivät ollah nuorile mieleh. – Oma Mua 30.9.2004, N:o 40 (721).

Jyrkänmäki
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdimua 1994, päivnik.– Lüüdilaine, 2006, s. 48-52.
Petrova, Tatjana. Vozroždaja traditsiji prazdnikov. V Jurkostrove prošli ”Letniji Kuz’minki”. – Lyydilaine, 2008, N:o 2, hein’kuu.
Sosnova, Ljudmila; d. Jurkostrov. V starinu jedali dedy. – Lyydilaine, 2008, N:o 3, ligakuu.

Järventakainen
Firsov, Vasilij. Nadezhda tol’ko na sebja. – Nasha Zhizn’ – Meijän Elaigu 16.2.1995, N:o 12 (6 592).
Jakovleva, Natalja; Mihailova, Marina. Opastundan algu hätkestüi. – Oma Mua 2.12.1995, N:o 47 (256).
Oma Mua 19.8.1995, N:o 32 (244).

Kaskana
Kirjasov, Viktor. Vaasenijoen juoksulla. – Karjalan Sanomat 24.9.1997.

Kenjärvi
Danilov, Vladimir. Vanha ranta. – Carelia, 2000, N:o 1, s.118-119.
D’ekoin D’el’a, toimitti. Sinä – Kentjärven joučen… – Oma Mua 30.9.2004, N:o 40 (721).
Jakovleva, Natalja. tavalline külä – tavallizet ongelmat. – Oma Mua 18.11.1995, N:o 45 (257).
Konaškov, Gennadii. Vahnu kuva lämmittäü süväindü. – Oma Mua 31.10.2002, N:o 44 (621).
Makarov, Viktor. Kogo igä kyläs. – Oma Mua 5.10.1991, N:o 40 (43).
Mihailova, Marina; Natalja Jakovleva. Igä elettü – igä ruattu. – Oma Mua 25.11.1995, N:o 46 (258).

Kivatsu
Andrejev, K. Zapovednik Kivatsh. Putevoditel’. Petrozavodsk 1963.
Kivatšu – Suunujoen helmi. – Karjalan Heimo, 1999, N:o 7-8, s. 110.

Kontupohja
Detčujev, Boris. Kondupohjan Uspenn’an kiriköl 220 vuottu. – Oma Mua 31.12.1994, N:o 52 (212).
Karpenko, A. Kondopoga. – Po gorodam i vesjam. – Narodnyi Advokat 10-16.2.1998, N:o 10.
Kondopozhskij rajon. – Po gorodam i vesjam. – Narodnyi Advokat 6-12.1.1998, N:o 5.
Piiparinen, Armas. Kontupohjan ja Jämsänkosken koulut haluavat tutuiksi. – Neuvosto-Karjala 12.11.1989, N:o 136 (13 825).
Prohorov, Eetu. Kondupohju uvvistuu. Linnas rakendetah Karjalan enzimästü Jiähallii. – Oma Mua 27.4.2000, N:o 17 (500).
Vostrjakov, A. P. Kondopoga. – Goroda i rajony Karelii. Petrozavodsk 1975.

Kossalmi
Kert, Georgii. Oli Karjalan mua ainos mieles. Tunnetun kielentutkijan Filipp Fortunatovan mustokse. – Oma Mua 16.9.2004, N:o 38 (719).

Lismajärvi
Jakovleva, Natalja. Elokses kino lienou hüvä… – Oma Mua 22.3.1997, N:o 12 (327).
Lavrova, Natalja. Kezän mustelut. – Oma Mua 25.11.2004, N:o 48 (729).
Lismajärven saarikylä Aunuksessa. Kuvat: Jouko Suurhasko 1968. – Karjalan Heimo, 1999, N:o 7-8, s. 114-115.

Maasjärvi
Uuven kirikön nostandu. – Oma Mua 4.08.2005, N:o 30 (761).

Martsialnyje Vody
Petroskoil – 290 vuottu. – Oma Mua 24.6.1993, N:o 26 (133).
Objavlenie o martsial’nyh vodah na Olontse. Pravila Dokrorskija, kak pri onyh vodah postupat’. Ukaz ha Doktorskija pravila. Petrozavodsk 1974.
Pokornaja, Ol’ga. Pappi ei voi olla suurembi Ven’an tsuarii. Apostolu Pedrun kirikkö täütti 275 vuottu. – Oma Mua 23.11.1996, N:o 47 (310).
Vishnevskij, S. Sanatorij ”Martsialnye Vody”. Petrozavodsk 1966.

Matrossa
Lukkareva, Klavdija. Armas babaine. (lyydin kielellä) – Oma Mua 15.1.1994, N:o 3 (162).
Lukkareva, Klavdija. Hyvä ristikanzu. (lyydin kielellä) – Oma Mua 9.10.1993, N:o 41 (148).
Lukkareva, Klavdija. Meiden kallis Kerttu. (lyydin kielellä) – Oma Mua 13.8.1994, N:o 32 (192).
Lukkareva, Klavdija. Rist’oin muistokse. (lyydin kielellä) – Oma Mua 8.4.1995, N:o 13 (225).
Prokkičev, Viktor. Elaigu ruavos. – Oma Mua 28.9.1991, N:o 39 (42).

Munjärven Lahti
Arefjeva, Ljubov. Pajot – ilokse, nimi – iäkse. – Oma Mua 24.6.1993, N:o 26 (133).
Gavrilov, M. Zhizn’ s pesnei. K shestidesjatiletiju osnovatelja Petrovskogo narodnogo hora I. I. Levkina. Petrozavodsk 1963.
Ivan Ljovkinan 90-vuosipäivän pruazniekku. – Oma Mua 17.6.1993, N:o 25 (132).
Kasjanova, Tatjana. Razmyšljaja o buduščem. Spasskaja Guba: včera, segodnja, zavtra. ¬– Lyydilaine, 2008, N:o 2, hein’kuu.
Makarov, Viktor. Unohtettu kylä suurel dorogal. – Oma Mua 27.4.1991, N:o 17 (20).
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdimua 1994, päivnik.– Lüüdilaine, 2006, s. 48-52.

Munjärven Pogosta
Enzimäine karjalazien taboin tutkii. – Oma Mua 6.9.1997, N:o 35 (350).

Naamoila
Aleksandrov, Dmitri. Hän oli lujasti sidoksissa Karjalaan. – Karjalan Sanomat 16.8.1995.
Mašin, Armas. Suuri karjalainen ja hänen aikansa [Iivan Senkin]. – Carelia, 2008, N.o 9, s. 40-.

Prääsä
Baltazar, Ljubov. Tiediä da mustua. – Oma Mua 19.2.1994, N:o 8 (168).
Grigorjev, Anatolii. Älgiä muutakkua Priäžän bol’ničan stuatussua. – Oma Mua 11.8.2005, N.o 31 (762).
Kropačeva, Marija. Lapsien käziruadoloin ozuttelu. – Oma Mua 14.5.1994, N:o 19 (179).
Kropačeva, Marija. Priäžän kirjasto. – Oma Mua 23.4.1994, N:o 17 (177).
Kropačeva, Marija. Priäžän kuulumizii. – Oma Mua 2.7.1994, N:o 26 (186).
Kropačova, Marija. Karjala piästettih kezäl. – Oma Mua 6.5.1995, N:o 17 (229).
Makarov, Viktor. Järvele et mene venehettäh. – Oma Mua 17.8.1991, N:o 33 (36).
Nazarov, Nikolai. Markovan kodi. – Oma Mua 27.7.1991, N:o 30 (33).
Nazarov, Nikolai. Meijän Elaigu -lehtel – 70 vuottu! – Oma Mua 12.4.2001, N:o 15 (540).
Pokornaja, Ol’ga. Bol’nočču Priäžäs valmistuu tulien vuon. – Oma Mua 19.10.1996, N:o 42 (305).
Suavan Iivan. Priäžäs tunduu suuren linnan lähenemine. – Kezä-Karjalaua kierdämäs. – Oma Mua 9.11.1996, N:o 45 (308).
Timofejev, Viktor. Prääsä on Sinisen tien varrella. – Karjalan Sanomat 28.2.2001, N:o 16 (15 235).
Verhogljadov, V. N. Prjazha. – Goroda i rajony Karelii. Petrozavodsk 1977.

Pyhäjärvi
Antonova, Natalja. Vahnoi päivii menettämäh, nuorii elämäh. – Oma Mua 27.11.2003, N:o 48 (677).
Detčujev, Boris. Karjalan muan da karjalazien ristimizes täüttüü 775 vuottu. – Oma Mua 24.10.2002, N:o 43 (620).
Feklistov, Vasilii. Karjalazen rahvahan poigu. Nikolai Leskov – karjalazien perindölöin tutkii. – Oma Mua 9.9.2004, N:o 37 (718).
Firsov, Vasili. Meijän Nikolai Leskov. 11. külmükuudu täüdüü 125 vuottu Nikolai Leskovan roindupäiväs. – Oma Mua 2.11.1996.
Firsov, Vasili. Nikolai Leskov. – Carelia, 2000, N:o 2, s. 106-108.
Firsov, Vasilij. Nash Nikolai Leskov. – Sever, 1999, N:o 12, s. 136-147.
IMA-press. ”Karjalaine neičut” Pyhäjärveh. – Oma Mua 16.3.1991, N:o 11 (14).
Inno, Helvi. My vas ne zabyli. (Mihail Georgijevskijsta) – Nashe Slovo 19-25.7.1991, N:o 28.
Kyršunov, Vladimir (Aineiston koonnut). Pyhäjärveläiset laulajat menestyneet Kostromassa. – Karjalan Sanomat 24.6.1998, N:o 50 (14 961).
Makarov, Viktor. ”Oman randaizen” ehkačut. – Oma Mua 13.4.1991, N:o 15 (18).
Makarov, Viktor. Tyhjennyh randu. – Oma Mua 23.11.1991, N:o 47 (50).
Mihailova, Marina. Milbo elät, Pühärvi? – Oma Mua 16.9.1995, N:o 36 (248).
Vuoristo, Sakari. Anna Vasiljevna, lyydiläinen itkuvirsiperinteen taitaja. _ Karjalan Heimo, 1994, N:o 11-12, s. 187.

Päljärvi
Makarov, Viktor. Tiäpäi tulou valo. – Oma Mua 2.11.1991.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdimua 1994, päivnik.– Lüüdilaine, 2006, s. 48-52.

Simanisto
Arefjeva, Ljubov. Tuhukuun 23. päivänny on Ižänmuan puolistajien päivy. – Oma Mua 18.2.1995, N:o 6 (218).

Solomanni (Salmi)
Detčujev, Boris. Karjalan muan kirikkölöin histouries. – Oma Mua 20.3.2003, N:o 12 (641).
Makarov, Viktor. Järven ižändät. – Oma Mua 24.8.1991, N:o 34 (37).
Romanova, Stella. Solomannia uhkaa kylmä talvi. – Karjalan Sanomat 10.6.1998, N:o 46 (14 957).
Solomannin kalavesillä. – Oma Mua 17.9.1992, N:o 38 (93).

Sununjärvi
Sundelin, Apu. Kirjolohta Sununjärvestä. – Karjalan Sanomat 9.11.1995, N:o 88 (14 691).

Suoju
Kostin, Ivan. Suojun kylä 500-vuotias. – Karjalan Sanomat 20.11.1996.

Suojunjoki
Makarov, Viktor. Kto v ”tereme” zhivet? Nezakonnyje postroiki na beregah Shuji. – Karelija 6.2.1998, N:o 6 (469).

Suolusmäki
Detčujev, Boris. Karjalan muan kirikkölöin histouries. – Oma Mua 20.3.2003, N:o 12 (641).
Kapusta, Ljudmila. Suolusmäki. – Carelia, 2002, N:o 12, s. 61-64.

Suopohja
Boris Karppela 24.7.1910 – 2.11.1994. – Karjalan Heimo, 1994, N:o 11-12, s. 170-171.
Boris Karppela kuollut. – Karjalan Heimo, 1994, N:o 11-12, s. 168.
Boris Karppelan muistolla. – Oma Mua 26.11.1994, N:o 47 (207).
Makarov, Viktor. Vahnetah eläjät, kuoltah kylät. – Oma Mua 16.11.1991, N:o 46 (49).
Pamilo, Kosti. Kiitos Boris yhteistyöstä. – Karjalan Heimo, 1994, N:o 11-12, s. 164-170.
Vuoristo, Sakari. Suvulta suvulle II. Wienan Karjalaisten Liiton / Karjalan Sivistysseuran historiaa vv. 1906-1996. Vammala 1996.

Tiutia
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdimua 1994, päivnik.– Lüüdilaine, 2006, s. 48-52.

Uksjärvi
Kettunen, Vladimir. – Aitojen takana Uksjärven rannalla. – Oma Mua 4.1.1997, N:o 1 (316).

Vaasjärvi – Interposjolok
Pahomov, Miikul. Prepodobnyi Nikifor Važeozeskij – prosvetitel’ Karelii. / Karjalan valistaja pyhittäjäisä Nikifor Vaasjärveläinen.– Ortodoksiviesti, 2007, N:o 2, s. 24-25.
Pokornaja, Ol’ga. Anna Jumal tirpandua da vägie. – Oma Mua 2.3.1996, N:o 9 (272).
Pokornaja, Ol’ga. Juaman bokas – eloksen bokas? – Oma Mua 23.3.1996, N:o 12 (275).

Varhomia
Vaskina, Julia. Menneitä muistellen. – Karjalan Sanomat 18.12.1996, N:o 101 (14 807).

Viitana
Firsov, Vasili. Luotettava tuki. – Karjalan Sanomat 4.10.1994, N:o 111 (14 566).
Lipatova, Marija. Karjalaine pertti Vidanas. – Oma Mua 23.11.1991, N:o 47 (50).
Mamontova, Nina. Vanhan kylän uusi perinne. – Carelia, 2002, N:o 6, s. 30-33.
Mironova, Valentina. Älgiät Sündüü suututakkua. – Oma Mua 1.1.2003, N:o 1 (630).
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdimua 1994, päivnik II. – Lüüdilaine, 2007, s. 45-46.
Pitkennöügo časounan igä? Petroskoilaine Vladimir Arhipov nostau vahnua Pedrun da Puavilan časounua Viidanan küläs. – Oma Mua 24.5.2001, N:o 21 (546).

Ylä-Vaaseni (Ylä-Simanisto)
Sidorov, M. On midä kirjuttua. – Oma Mua 3.12.1992, N:o 49 (104).

8. LYYDILÄINEN SEURA

ABC-kird’ odottaa nyt virallista ‘siunausta’. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 165.
Artjuhin, Dmitrij. V pojiskah ljudikov. – Lyydilaine, 2008, N:o 3, ligakuu.
Barantsev, Aleksandr. Ljudintsy – gruppa osobaja. – Petrozavodsk 18.6.1999.
Barantsev, Aleksandr. Tervehdyssana lyydiläiselle seuralle. – Karjalan Sanomat 5.8.2000, N:o 61 (15 178).
FNB. Lydiska kulturen räddas. – Hufvudstadsbladet 22.12.1998, N:o 345, p. 10.
Heikintytär [Väänänen, Marjatta]. Pienet, suuret ja peruskirja nimeltä aapinen. – Maaseudun Tulevaisuus 28.5.2003.
Hurri, Maija. Arkkipiispa Leo. Kutsumus ja tahto. Helsinki – Porvoo 2003, s. 90.
Kalaja, Terttu-Elina. Ensimmäinen lyydinkielinen aapinen julkaistu. – Karjala 12.6.2003, N:o 24.
Kuujärves rodieu Jumalankodi. – Oma Mua 13.5.2004.
Kämäräinen, Aune. Lyydiläinen aapinen – kuvittajan näkökulma. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 161-162.
Lyydiläisen Seuran vuosi- ja järjestäytymiskokous. – Karjalan Heimo, 1999, N:o 5-6, s. 93.
Lyydiläiset huomio! – Karjalan Heimo, 1994, N:o 3-4, s. 54.
Lyydiläisille oma seura. – Karjalan Heimo, 1999, N:o 1-2, s. 31.
Lüüdiläzen kul’tuuran kannattamizekse perustettih seuru. – Oma Mua 7.1.1999.
Obraman Fed’uun Miikul. Lüüdin päivän pruaznik. – Lüüdilaine, 2006, s. 73.
Obraman Fed’uun Miikul. Siebralaižed mušteltihe Kujärven matkad. – Lüüdilaine, 2006, s. 74.
Obraman Fed’uun Miikul. Siebran matk Kujärvehe ja Süvärile. – Lüüdilaine, 2006, s. 75.
Obraman Fed’uun Miikul; Väisänen, Veli. Lyydiläinen Seura. / Lüüdilaine Siebr. // The Ludian Society. / Lüüdilaine Siebr. – Pit’k Randaane. Pajod. Lyydiläisiä lauluja / Ludian songs. Toimitus, lyydiläislaulujen litterointi, suomennokset ja artikkelit: Obraman Fed’uun Miikul. Maailman musiikin keskus, Lüüdilaine Siebr. Helsingi 2007, s. 51, 53.
[Pahomov, Miikul]. Lugijale. – Lüüdilaine, 2006, s. 2.
[Pahomov, Miikul]. Lugijale. – Lüüdilaine, 2007, s. 2.
Pahomov, Miikul. Lyydiläinen seura perustettiin. – Hiidenkivi, 1998, N:o 6, s. 6.
Parpola, Simo. Lyydilaine Siebr da lyydin kiel’. – Lyydilaine, 2008, N:o 1, kezakuu.
Potašova, Lidia; Pahomov, Vladimir. Himutaab sanda spassibo. – Oma Mua 5.8.1999, N:o 32 (450).
Potašova, Lidija; Pahomov, Vladimir. Pit’k randaane Rääkküläs… – Oma Mua 30.8.2001, N:o 35 (560).
Ressler, Rainer. Lyydiläisten, inkerikkojen ja setukaisten yhteistyö. – Ortodoksiviesti, 2001, N:o 1, s. 17.
Rettijeva, Aili. Viimeinen hetki pelastaa lyydin kieli. – Karjalan Sanomat 11.4.2007.
S(irviö), A(ri). Lyydinkielinen aapinen. – Ortodoksiviesti, 2003, N:o 5, s. 4.
Toimituskunta [kirj. Miikul Pahomov]. Lukijalle.– Lüüdilaine, 2005, s. 2.
STT. Lyydiläisen kulttuurin tukemiseksi perustettiin seura. – Helsingin Sanomat 21.12.1998, s. C6.
Tsykarev, Aleksej. Ljudiki po tu storonu granitsy. – Lyydilaine, 2008, N:o 1, kezakuu.
Tsykarev, Aleksei. Miikul Pahomov ja lyydiläisyyden kohtalot. – Carelia, 2007, N:o 6, s. 97-99.
Väisänen, Veli [teksti: Miikul Pahomov]. The Ludian Sosiety (Lüüdilaine Siebr). – Lüüdilaine, 2005, s. 71.
Vuoristo, Sakari. Aimo Turunen, nekrologi. – Karjalan Heimo, 2000, N:o 9-10, s. 131.
V(uoristo), S(akari). Arkkipiispa Leo kutsuttiin aapisjuhlassa Lyydiläisen seuran kunniajäseneksi. – Kuujärven erikoisnumero. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 9-10, s. 154.
Vuoristo, Sakari. Helmi Virtaranta kuollut. – Karjalan Heimo, 1999, N:o 9-10, s. 175.
Vuoristo, Sakari. Lyydiläisten ABC-kird’ viidentenä karjalaiseen aapisviisikkoon. – Karjalan Heimo, 2003, N:o 5-6, s. 81.

9. JULKAISEMATTOMAT TEOKSET

9.1. Käsikirjoitukset

Barantsev, A.P. Obraztsy ljudikovskoj retshi II (Lyydiläisiä kielennäytteitä II).
Bogdanov, N. I. Karel’skije teksty. Mihailovskij sel’skij sovet, Olonetskij raion K-FSSR. (Kuujärven lyydiläismurteen kielennäytteitä). Petrozavodsk 1946. – Karjalan tiedekeskuksen arkisto: fond 1, opis’ 43, ed. hr. 11.
Bogdanov, N. I. Russko-karelskij slovar’ po dialektu karel Mihailovskogo sel’skogo soveta Olonetskogo raiona K-FSSR. (Venäläis-lyydiläinen sanakirja. Kuujärven murre). Avans – Jashtshik. Petrozavodsk 1946. – Karjalan tiedekeskuksen arkisto: fond 1, opis’ 43, ed. hr. 9.
Bogdanov, N. I. Russko-karelskij slovar’ po dialektu karel Mihailovskogo sel’skogo soveta Olonetskogo raiona K-FSSR. (Venäläis-lyydiläinen sanakirja. Kuujärven murre). Avans – Zahlebnut’sja. Petrozavodsk 1946. – Karjalan tiedekeskuksen arkisto: fond 1, opis’ 43, ed. hr. 10.
Pahomova, Lilja. Russko-karelskij slovar’. (Venäläis-lyydiläinen sanakirja. Kuujärven murre). A – K. Petroskoi 1961-1964. – Tekijän kuoleman jälkeen kadonnut.

9.2. Painattomat opinnäytteet

Balodis, Uldis. Indigenous Language Education and Survival in Europe. A Thesis Submitted to the Honors College In Partial Fulfillment of the Bachelors degree With Honors in Linguistics. The University of Arizona. December 1999.
Bergman, Irja. Adjektiiviattribuutista karjalassa ja lyydissä. Laudaturtyö, HY, SKL 1966.
Hotakainen, Tuija. Lyydin venäläisperäiset lainasananominit. Laudaturtyö, HY, SKL 1983.
Kalela, Pentti. Lyydinkielen johdannaisverbeistä. TY 1938.
Koponen, Raija. Myönteinen ja kielteinen vastaus karjalassa ja lyydissä. Laudaturtyö, HY, SKL 1967.
Pahomov, Miikul. Kuujärven paikannimistö, diplomityö. Petroskoin yliopisto 1989.
Pahomov, Miikul. Muinaisvepsän tytärkielten historiallista äänneoppia. Kuujärven lyydiläismurteen klusiilit astevaihtelusuhteineen. Lisensiaatintyö, HY, Suomalais-ugrilainen laitos 2000.
Rintakoski, Kati. Soinnittomien klusiilien (ja sibilanttien) kestosta Haljärven lyydiläismurteessa. Kokeellisfoneettinen tutkimus. Laudaturtyö, HY, Fonetiikan laitos 1964.
Ryynänen, Marjatta. Lyydin Haljärven murteen inessiivi-elatiivin ja adessiivi-ablatiivin funktiot. Laudaturtyö, HY 1972.
Seppälä, Seppo. Vepsän ja lyydin lauseenvastikkeista. Laudaturtyö, Hy, SKL 1978.

10. LYHENTEET

FUF = Finnisch-Ugrische Forschungen. Zeitschrift für finnisch-ugrische Sprach- und Volkskunde. Helsinki.
HY = Helsingin yliopisto.
KV = Kalevalaseuran vuosikirja. Helsinki.
LSFU = Lexica Societatis Fenno-Ugricae.
PIJaLI AN SSSR = Petrozavodskij institut jazyka, literatury i istorii Akademii Nauk SSSR.
SFU = Sovetskoe finno-ugrovedenie. Tallinn.
SKL = Suomen kielen laitos.
SKST = Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia.
SUSA = Suomalais-Ugrilaisen seuran aikakauskirja. – Journal de la Societe Finno-Ougrienne.
SUST = Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. – Me´moires de la Socie´te´ Finno-ougrienne.
TsGA RK = Tsentral’nyj gosudarstvennyj arhiv Respubliki Karelia. Petroskoi.
UZLGU = Utshenye zapiski Leningradskogo gosudarstvennogo universiteta.

11. JULKAISUT

Aamun Koitto. Suomen ortodoksisen kirkkokunnan äänenkannattaja, ortodoksinen aikakaus- ja kulttuurilehti. Kuopio.
Ajankohtaista karjalaista asiaa. Karjalan Liiton ja Karjalaisen Nuorisoliiton jäsentiedote. Helsinki.
Alkukoti. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan sukukansavaliokunnan lehti. Helsinki.
Boråsin Suomalainen. Aikakausjulkaisu. Borås.
Carelia. Aikakausjulkaisu. Petroskoi.
Elias. Aikakausjulkaisu. Helsinki.
Etelä-Suomen Sanomat. Sanomalehti. Lahti.
Gorod. Sanomalehti. Petroskoi.
Gubernija. Sanomalehti. Petroskoi.
Helsingin Sanomat. Sanomalehti. Helsinki.
Hiidenkivi. Aikakausjulkaisu. Helsinki.
Hufvudstadsbladet. Sanomalehti. Helsinki.
Iisalmen Sanomat. Sanomalehti. Iisalmi.
Kalajokilaakso. Sanomalehti. Ylivieska.
Karelija. Sanomalehti. Petroskoi.
Karjala. Sanomalehti. Lappeenranta.
Karjalainen. Sanomalehti. Joensuu.
Karjalan Heimo. Aikakausjulkaisu. Helsinki.
Karjalan Sanomat. Sanomalehti. Petroskoi.
Keskisuomalainen. Sanomalehti. Jyväskylä.
Kieliposti. Aikakausjulkaisu. Helsinki.
Kipinä. Aikakausjulkaisu. Petroskoi.
Kodima. Sanomalehti. Petroskoi.
Komsomolets. Sanomalehti. Petroskoi.
Kymen Sanomat. Sanomalehti. Kotka.
Leninskaja Pravda. Sanomalehti. Petroskoi.
LiteraruS – Literaturnoje slovo. Aikakausjulkaisu. Helsinki
Litsej. Sanomalehti. Petroskoi.
Lohjan Kesä / Lojo Sommar. Sanomalehti. Lohja.
Luonnon Tutkija. Aikakausjulkaisu. Vanamo.
Lüüdilaine. Lyydiläisen Seuran vuosijulkaisu (per. 2005). Helsinki.
Lyydilaine. Sanomalehti (ensimmäinen nro ilmestyi 9.6.2008). Julkaisija Karjalan nuorisojärjestö Trias. Pertoskoi
Maaseudun Tulevaisuus. Sanomalehti. Helsinki.
MG (”Molodezhnaja gazeta Karelii”). Sanomalehti. Petroskoi.
Me Naiset. Aikakausjulkaisu. Suomi.
Mäntsälä. Sanomalehti. Suomi.
Narodnyi Advokat. Sanomalehti. Petroskoi.
Nasha Zhizn’ – Meijän Elaigu. Sanomalehti. Prääsä.
Nashe Slovo. Sanomalehti. Petroskoi.
Neuvosto-Karjala. Sanomalehti. Petroskoi.
Novoje Vremja. Sanomalehti. Petroskoi.
Olonija. Sanomalehti. Aunus.
Oma Mua. Sanomalehti. Petroskoi.
Ortodoksiviesti. Uudenmaan ortodoksilehti, julkaisija: Helsingin ortodoksinen seurakunta. Aikakausjulkaisu. Helsinki
Petrozavodsk. Sanomalehti. Petroskoi
Pieni Puukello. Aikakausjulkaisu. Helsingin yliopiston Karjalainen Osakunta, Helsinki
Pogostan Sanomat. Sanomalehti. Ilomantsi.
Salon Seudun Sanomat. Sanomalehti. Salo.
Salonjokilaakso. Sanomalehti. Salo.
Savot. Sanomalehti. Suomi.
Sever. Aikakausjulkaisu. Petroskoi.
Severnyi Kurjer. Sanomalehti. Petroskoi.
Sieppari. Elävien Runoilijoiden Seura (ERS) ry:n julkaisu. Helsinki
Sovetskoe finno-ugrovedenie. Aikakausjulkaisu. Tallinn.
St. Isaac’s News. Newsbulletin of St. Isaac of nineveh the international orthodox community of Helsinki parish. Aikakausjulkaisu. Helsinki.
Suomalainen Suomi. Aikakausjulkaisu. Helsinki.
Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirja. – Journal de la Societe Finno-Ougrienne. Helsinki.
Suomen Heimo. Aikakausjulkaisu.
Suometar. Sanomalehti. Helsinki.
Toukomies. Aikakausjulkaisu. Helsinki.
Turun Sanomat. Sanomalehti. Turku.
Uusi Suomi. Sanomalehti. Helsinki.
Vapaa Karjala. Sanomalehti. Viipuri.
Venäjän Aika. Aikakausjulkaisu. Helsinki.
Vienan Karjala. Sanomalehti. Petroskoi.
Vienan Viesti. Sanomalehti. Kalevala (Uhtua).
Virittäjä. Aikakausjulkaisu. Helsinki.
Voprosy jazykoznanija. Aikakausjulkaisu.
Yliopisto. Acta Universitatis Helsingiensis. Aikakausjulkaisu. Helsinki.
Zhivaja starina. Aikakausjulkaisu. Pietari.

Comments are closed.